Tätä lakia ei sovelleta nautakarjatalousyritykseen, jossa harjoitetaan yksinomaan emolehmiin perustuvaa naudanlihantuotantoa.

Tätä lakia sovellettaessa on 4§:ssä tarkoitettua rehuomavaraisuusvaatimusta laskettaessa otettava huomioon kaikki yrityksessä harjoitettu sika- ja siipikarjatalous sekä lypsylehmät ja yli kahdeksan kuukauden ikäiset muut nautaeläimet kuin emolehmät.

Ilman maatalouspiirin lupaa ei saa ryhtyä harjoittamaan tai laajentamaan:

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää sellaisen nautakarja-, sika-, tai kanatalousyrityksen harjoittamista varten, jossa on enemmän kuin 120 edellä 1 momentissa tarkoitettua nautaeläintä tai enemmän kuin 400 edellä 1 momentissa tarkoitettua sikaa taikka enemmän kuin 4 000 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa.

Lupa voidaan myöntää yksityiselle ja yhtymälle vain yhden yrityksen pitämiseen. Yritys voi käsittää yhden tai useampia tuotantosuuntia. Maatilalla ei saa luvatta aloittaa tai laajentaa toista kotieläinyritystä niin, että tuotannon laajuus yhteenlaskettuna tilalla ennestään olevan yrityksen laillisen laajuuden kanssa edellyttäisi 2§:n 1 momentin mukaista lupaa.

Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai useamman tilan, tilanosan tai alueen muodostamaa peltoa ja kotieläinrakennuksen tai -rakennuksia käsittävää maatilataloudellista kokonaisuutta, jota hallitsee:

Lupa voidaan myöntää vain sellaisen 2§:ssä tarkoitetun yrityksen harjoittamista varten, jota hoidetaan pääasiassa yksityisen viljelijän ja hänen perheensä työllä maatilalla, jolla viljelijä asuu ja jolta on mahdollisuus saada yrityksen rehuntarpeesta vähintään kaksi kolmasosaa, milloin kysymys on:

Edellä 1 momentissa mainitun tilakokoa ja työn käyttöä sekä 1, 2 ja 3 momentissa mainittujen rehunsaantia koskevien vaatimusten ja 2§:n 2 momentissa mainitun kiellon estämättä voi maatalouspiiri myöntää luvan, mikäli tilan peltoalan vähäisyydestä tai merkittävästä vähenemisestä taikka näihin rinnastettavasta syystä ei muuta johdu, maatilalla laillisesti harjoitetun yrityksen jatkamiseen vakiintuneessa laajuudessa yritystoiminnan harjoittajan vaihduttua. Tilakokoa ja työn käyttöä koskevasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa vain silloin, kun kysymys on sukupolvenvaihdoksesta tai siihen verrattavasta luovutuksesta.

Edellä 2§:n 1 momentissa tarkoitetun kotieläinyrityksen harjoittajalla, jolle ei ole myönnetty lupaa tai lupa-asiassa annetussa päätöksessä todettu asianmukaista oikeutta, on oikeus hakemuksesta saada maatalouspiiriltä ratkaisu siitä, missä laajuudessa yritystä saadaan laillisesti harjoittaa. Jollei sanottua laajuutta voida luotettavasti määritellä verotusta, maatalouslomitusta ja kirjanpitoa koskevien asiakirjojen sekä muiden saatavissa olevien selvitysten ja tietojen perusteella, maatalouspiiri voi vahvistaa kyseisen laajuuden yrityksen olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseksi arvioimansa mukaisesti.

Maatalouspiiri voi tarvittaessa myös omasta aloitteestaan ja asianosaista kuultuaan vahvistaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yrityksen laillisen laajuuden. Maatalouspiirin on aina vahvistettava sanottu laajuus osakeyhtiölle, kommandiittiyhtiölle, avoimelle yhtiölle ja osuuskunnalle.

Milloin yhtiölle tai osuuskunnalle on 4 a§:n nojalla vahvistettu laillinen laajuus ja sen jälkeen yli puolet osakeyhtiön osakkeista muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi on vaihtanut omistajaa taikka yli puolet kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiömiehistä tai osuuskunnan jäsenistä on vaihtunut, on edellytyksenä yhteisön harjoittaman kotieläinyrityksen jatkamiseen vahvistetussa laajuudessa, että maatalouspiiri myöntää siihen yrityksen hakemuksesta luvan. Yhtiö tai osuuskunta on lupaa hakiessaan ja pyynnöstä muutoinkin velvollinen antamaan maatalouspiirille tiedot osakkuuksista ja niiden muutoksista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa on sen estämättä, mitä muualla tässä laissa on säädetty, myönnettävä edellyttäen:

Jos yhtiö tai osuuskunta purkautuu, on yrityksen jatkamisen edellytyksenä, että uusi yrittäjä saa tässä laissa tarkoitetun luvan. Entisen osakkaan toimesta perustettavalle jatkavalle yritykselle lupa voidaan tällöin myöntää soveltuvin osin 2 momentissa säädetyin edellytyksin.

Tässä laissa tarkoitetun luvan nautakarja-, sika- tai siipikarjatalousyrityksen perustamiseen tai laajentamiseen saa maatalouspiiri myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1991 vain:

Lupa saadaan 1 momentissa mainituissa tapauksissa myöntää yrityksen jatkamiseen enintään entisessä laajuudessa.

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, voidaan lupa myöntää:

Siitä, milloin tässä laissa tarkoitettu lupa nautakarja-, sika- tai siipikarjatalousyrityksen perustamiseen tai laajentamiseen voidaan myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1991 muissa kuin 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, päättää valtioneuvosto vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston tulee tällöin ottaa huomioon kotieläintuotannon kehitys ja vallitseva markkinatilanne. Valtioneuvosto voi samalla määrätä, että lupia voidaan muissa kuin 1 ja 3 momentin tapauksissa myöntää vain tietyn yhteismäärän puitteissa. Valtioneuvosto määrää myös ne perusteet, joiden mukaan tuottajalle voidaan myöntää lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen, ja ne perusteet, jotka ovat rehuomavaraisuuden osalta edellytyksenä luvan myöntämiseen tuotantosuunnan vaihtamisen yhteydessä. Lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen voidaan myöntää kokonaan tai osittain ja luvan myöntää maatalouspiiri. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä, että sen erikseen määräämissä tapauksissa luvan tuotantosuunnan vaihtamiseen myöntää maatilahallitus.

Yksityisen viljelijän katsotaan täyttävän 4§:n 1 momentissa säädetyn maatilalla asumista tarkoittavan vaatimuksen myös silloin, kun hän asuu maatilan välittömässä läheisyydessä tai kun hänen poissaolonsa siltä on luonteeltaan tilapäistä. Yhtymän osalta katsotaan 4§:n 4 momentissa tarkoitetun asumista koskevan vaatimuksen täyttyvän silloin, kun ainakin joku yhtymän osakkaista asuu yrityksen toimipaikan tai maatilansa välittömässä läheisyydessä ja muut osakkaat niin lähellä yritystä, että he voivat osallistua työhön sillä, tai kun osakkaan poissaolo kyseiseltä asuinpaikaltaan on luonteeltaan tilapäistä. Laskettaessa, voidaanko viljelijän maatilalta tai osakkaiden maatiloilta saada 4§:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettu osa yrityksen rehuntarpeesta, ei maatilaan katsota kuuluvaksi sellaista vuokrasopimuksen nojalla hallittua peltoa, jonka jäljellä oleva vuokra-aika lupaa haettaessa on vähemmän kuin kolme vuotta.

Maatalouspiirin ja maatilahallituksen edustajalla sekä kunnan maataloussihteerillä ja maatalouslautakunnan puheenjohtajalla on oikeus tarkastaa asianomaiset tuotantolaitokset. Heille on vaadittaessa annettava ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain ja sen nojalla annettujen säännöksien ja määräyksien noudattamisen valvonnassa.

Mikäli 1 tai 2 momentissa säädettyä velvollisuutta antaa tietoja ei noudateta, voi maatilahallitus velvoittaa asianomaisen sakon uhalla täyttämään kyseisen velvollisuuden. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Ilmoituksen 1 momentissa tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi syyteharkintaan tekee maatilahallitus. Maatilahallitus voi jättää ilmoituksen tekemättä sellaisen rikkomuksen johdosta, jota on kokonaisuutena pidettävä ilmeisen vähäisenä.

Rikkomuksen tuottamaa hyötyä ei saa tuomita menetetyksi, jos sitä ei ole vaadittu viiden vuoden kuluessa hyödyn syntymisestä.

Luvan peruuttaa maatalouspiiri. Edellä 2§:n 3 momentissa tarkoitetun luvan peruuttaa kuitenkin maatilahallitus.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985 ja se on voimassa vuoden 1991 loppuun. Tällä lailla kumotaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa 30 päivänä joulukuuta 1981 annettu laki (1080/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.