Maataloustuotteiden viennistä valtiolle aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on valtiolle vuosilta 1979-1992 suoritettava kananmunien markkinoimismaksua ja sianlihan lisättyä markkinoimismaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kananmunien markkinoimismaksua on suoritettava kanataloudesta maksukaudella saadun tulon perusteella seuraavasti:

Sianlihan lisättyä markkinoimismaksua on suoritettava sikataloudesta maksukaudella saadun tulon perusteella seuraavasti:

Maatilahallitus määrää markkinoimismaksun ennakon, joka maksun suorittamiseen velvollisen on suoritettava neljässä erässä maksukauden huhti-, kesä-, syys- ja joulukuun aikana. Suoritettava ennakko määrätään siten, että maksuvelvollisen edelliseltä maksukaudelta kanojen ja kananmunien tai vastaavasti sikojen ja sianlihan myynnistä saamaa tuloa korotetaan maatilahallituksen vuosittain hintojen kehityksen perusteella vahvistamalla prosenttimäärällä ja ennakkona maksuunpannaan määrä, joka vastaa tästä tulosta 4 ja 5§:n mukaan menevää markkinoimismaksua.

Markkinoimismaksun suorittamiseen velvollisen, joka on saanut tuloa kanataloudesta vähintään 650 000 markkaa tai sikataloudesta vähintään 1 500 000 markkaa, on annettava vahvistetulla lomakkeella maatilahallitukselle ilmoitus kana- tai sikataloudesta saamansa tulon määrästä ja tulon määrään vaikuttavista seikoista maksukautta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaista kotieläintalouden harjoittajaa, joka on saanut tuloa sekä kana- että sikataloudesta yhteensä vähintään 650 000 markkaa edellyttäen, että myös vähemmän tuloa tuottaneen tuotantosuunnan tulot ovat vähintään 50 000 markkaa.

Verotoimistojen on vuosittain mahdollisimman pian verotuksen valmistuttua, mutta viimeistään verotusvuotta seuraavan tammikuun aikana toimitettava maatilahallitukselle luettelo niistä maatilatalouden harjoittajista veropiirin alueella, jotka ovat verovuonna saaneet tuloa kanataloudesta yli 600 000 markkaa tai sikataloudesta yli 1 400 000 markkaa. Lisäksi maatilahallitukselle on toimitettava luettelo niistä verovelvollisista, jotka ovat harjoittaneet sekä kana- että sikataloutta ja saaneet näistä tuloa yhteensä yli 600 000 markkaa ja myös vähemmän tuloa tuottaneesta tuotantosuunnasta vähintään 50 000 markkaa. Luettelosta tulee käydä selville kana- tai sikatalouden harjoittajan nimi, osoite ja edellä tarkoitettujen tulojen määrä. Muutoinkin veroviranomaisten tulee avustaa maatilahallitusta maksuvelvollisen kana- ja sikataloudesta saaman tulon määrän selvittämisessä.

Milloin markkinoimismaksun suorittaminen aiheuttaa huomattavaa haittaa kana- tai sikatalouden harjoittajan opetus-, koulutus-, tutkimus- tai muulle niihin rinnastettavalle toiminnalle taikka milloin markkinoimismaksun yksityiselle kana- tai sikatalouden harjoittajalle aiheuttamaa taloudellista rasitusta on hänen kokonaistaloudelliseen asemaansa nähden pidettävä kohtuuttomana, maa- ja metsätalousministeriö voi hakemuksesta myöntää edellä tarkoitetulle maksuvelvolliselle osittaisen tai täydellisen vapautuksen markkinoimismaksun suorittamisesta.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, voi maatilahallitus määrätä 2 momentissa tarkoitetulle yhtymälle, joka harjoittaa sikatalouden lisäksi myös kanataloutta, markkinoimismaksun sen suuruiseksi, joksi osakkaiden yhteenlasketut maksut muodostuisivat, jos osakkaat harjoittaisivat sika- ja kanataloutta erikseen yhtymäosuutensa mukaisessa laajuudessa.