Opiston henkilökunnan valitsemalla edustajalla on, jollei muuta ole säädetty, oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin, ja hänellä on niissä puheoikeus.

Opiston ohjesäännössä tulee määrätä:

Kouluhallitus voi, milloin se katsoo, ettei vahvistettu ohjesääntö enää ole lainmukainen, vaatia sen muuttamista asettamansa määräajan kuluessa.

Opiston työvuosi on kalenterivuosi.

Johtokunta hyväksyy kutakin työvuotta varten kouluhallituksen ohjeiden mukaisesti laaditun toimintasuunnitelman, joka on toimitettava kouluhallituksen vahvistettavaksi. Toimintasuunnitelmaa muutettaessa menetellään samalla tavalla.

Urheiluopistolain 1§:n 1 momentissa tarkoitettu opetus- ja valmennustoiminta järjestetään kursseina. Kurssin tulee kestää vähintään 15 opetustuntia.

Opisto voi järjestää kouluhallituksen luvalla urheiluopistolain 1§:n 2 momentissa tarkoitettua ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, milloin se ammatillisen koulutuksen yleisjärjestelyjen kannalta on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista.

Ammatillista peruskoulutusta varten kouluhallitus laatii opintolinjakohtaisen valtakunnallisen opetussuunnitelman.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetussa laissa (474/78) ammatillisesta koulutuksesta on säädetty.

Kouluhallitus voi antaa erityisiä ohjeita opiskelijain ottamisesta lain 1§:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutukseen.

Opistossa on rehtorin toimi. Rehtorin tulee johtaa ja valvoa opiston toimintaa sekä ottaa osaa opetustyöhön.

Opistoon voidaan perustaa apulaisrehtorin toimi tai joku päätoimisista opettajista voidaan määrätä apulaisrehtoriksi.

Opistossa voi olla johtokunnan vakinaisista opettajista määräämä vararehtori, joka toimii rehtorin sijaisena tämän ollessa estynyt tai esteellinen ja avustaa rehtoria johtamistehtävissä johtokunnan vahvistaman työnjaon mukaan.

Opistossa on lisäksi lehtorin ja opettajan toimia. Opistoon voidaan ottaa myös tuntiopettajia ja luennoitsijoita. Apulaisrehtorin, lehtorin ja opettajan toimen perustamiseen, muuttamiseen ja lakkauttamiseen tulee saada kouluhallituksen suostumus.

Rehtori, apulaisrehtori, lehtorit ja opettajat muodostavat opiston opettajakunnan.

Avoimeksi tullut rehtorin, apulaisrehtorin, lehtorin ja opettajan toimi on täytettävä vakinaisesti. Toimi voidaan kuitenkin täyttää väliaikaisesti enintään työvuodeksi kerrallaan, milloin se pätevien hakijoiden puuttumisen, opetustoiminnan uudelleen järjestelyn tai muun painavan syyn vuoksi on tarpeellista.

Edellä mainittuja toimia vakinaisesti täytettäessä toimet on julistettava haettavaksi ilmoituksella, joka on julkaistava Virallisessa lehdessä sekä jossakin sanomalehdessä vähintään kaksikymmentä päivää ennen hakuajan päättymistä.

Rehtorin, apulaisrehtorin, lehtorin ja opettajan valitsee johtokunta.

Tuntiopettajat ja luennoitsijat ottaa rehtori.

Kelpoisuusvaatimuksena rehtorin, apulaisrehtorin ja lehtorin toimeen vaaditaan, että hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tässä tutkinnossa tai erikseen koulutusohjelmiin perustuvan tutkintojärjestelmän mukaiset vähintään 15 opintoviikon opinnot aikuiskasvatuksessa tai kasvatustieteessä taikka arvosanan aikuiskasvatuksessa, kansansivistysopissa, kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa tai kasvatusopin virkatutkinnossa. Rehtorin ja apulaisrehtorin toimeen vaaditaan lisäksi, että hakija on suorittanut kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaiseen urheiluopistohallinnon tutkinnon.

Kelpoisuusvaatimuksena opettajan toimeen vaaditaan, että hakija on suorittanut toimeen soveltuvan korkeakoulututkinnon, peruskoulun aineenopettajan virkaan vaadittavan tutkinnon tai opetusalan edellyttämän, kouluhallituksen hyväksymän muun tutkinnon.

Lisäksi vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna koulutusohjelmiin perustuvan tutkintojärjestelmän mukaiset vähintään 15 opintoviikon opinnot aikuiskasvatuksessa tai kasvatustieteessä taikka arvosana aikuiskasvatuksessa, kansansivistysopissa, kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa tai kasvatusopin virkatutkinnossa.

Tuntiopettajalla ja luennoitsijalla tulee olla tehtävän edellyttämä kokemus ja taito.

Urheiluopistolain 2§:ssä ja 2 a§:ssä tarkoitettua valtionapua on haettava kouluhallitukselta kultakin vuodelta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kouluhallitus voi myöntää valtionavun myös määräajan jälkeen saapuneen hakemuksen perusteella. Valtionapua koskevaan hakemukseen on liitettävä tilitys opiston tuloista ja menoista kouluhallituksen antamien määräysten mukaisesti.

Kulloinkin kulumassa olevan vuoden menoja varten urheiluopistolle suoritetaan ennakkona 95 prosenttia siitä määrästä, joka opiston ohjesäännön määräämässä järjestyksessä hyväksytyn talousarvion mukaan arvioidaan tulevan 16§:n 2 momentissa mainitun valtionavun vuotuiseksi yhteismääräksi. Ennakosta suoritetaan opistolle kuukausittain kunkin kuukauden 11 päivän jälkeen yksi kahdestoistaosa vuotuisen valtionavun arvioidusta ennakkomäärästä. Ennakon suuruuden määräämistä varten opiston on edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä toimitettava kouluhallitukselle hyväksytty talousarvio kouluhallituksen antamien määräysten mukaisesti.

Asuminen on lain 9 a§:n mukaan opiskelijalle ilmaista kouluhallituksen hyväksymässä asuntolassa.

Urheiluopiston on järjestettävä urheiluopistolain 2 a§:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuville opiskelijoille työpäivinä riittävä maksuton ruokailu, johon kuuluu päivittäisen aterian lisäksi aamiainen ja päivällinen.

Kouluhallituksen asiana on valvoa, ettei valtionapua makseta tarpeettomiksi katsottavista kustannuksista. Tämän vuoksi kouluhallituksen tulee antaa opistoille asianmukaiset määräykset opettajien ja muun henkilökunnan määrästä sekä urheiluopistolain 4§:n 2-5 kohdan mukaisista kustannuksista, jollei ohjeiden antamisesta tai valtionavun perusteista ole toisin säädetty tai määrätty.

Urheiluopistolain 7§:ssä tarkoitettua valtionapua ja lainaa omien huoneistojen ja harjoituspaikkojen hankkimista, niiden laajentamista ja perusparannuksia sekä rakennuslainojen maksamista varten haetaan kouluhallitukselta vuosittain tammikuun 15 päivään mennessä. Kouluhallitus laatii yhtenäisen esityksen valtionavun ja lainojen myöntämisestä asianomaisen vuoden tulo- ja menoarviossa osoitetusta määrärahasta ja toimittaa sen opetusministeriön ratkaistavaksi.

Urheiluopisto on velvollinen toimittamaan kouluhallitukselle sen tarpeellisina pitämät ilmoitukset ja kertomukset ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kursseista sekä kuukauden kuluessa työvuoden päättymisestä kouluhallituksen määräysten mukaisen toimintakertomuksen. Opisto on myös velvollinen toimittamaan kouluhallitukselle sen vaatimat muut tiedot ja selvitykset toiminnastaan ja valtionavun käytöstä sekä esittämään viranomaisten valtuuttamille tarkastajille tarvittavat asiakirjat.

Opiston lakkauttamisesta tehty päätös on saatettava kouluhallituksen vahvistettavaksi.