Valtioneuvoston päätös kunnan tuotantorakennusten korkotukiluottojen korosta (52 / 1989, alkuperäinen)
Valtioneuvosto on kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (67/71) 9§:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 18 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa laissa (579/75), kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt:
1 §
Kunnan tuotantorakennusten korkotukiluotoiksi hyväksytyistä luotoista voivat luottolaitokset, joita kehitysalueiden kunnille yritystoiminnan edistämiseksi myönnettävistä korkotukiluotoista annetun lain (67/71) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, veloittaa korkotuen suorittamisen lakkaamisajankohtaan asti enintään 8,5 prosentin vuotuista korkoa.
Kiinnitysluottopankit saavat kuitenkin veloittaa 1 momentissa tarkoitetuista luotoista enintään puoli prosenttiyksikköä korkeampaa korkoa kuin ne kulloinkin suorittavat siitä obligaatiolainasta, josta kunnan tuotantorakennusten korkotukiluotto on myönnetty.
Milloin kunnan tuotantorakennusten korkotukiluotoksi on hyväksytty kiinteäkorkoinen luotto, kiinnitysluottopankit saavat luotosta veloittaa enintään korkoa, joka sen hyväksymisajankohtana sovellettavaksi tarkoitetussa valtioneuvoston päätöksessä on määrätty näiden luottolaitosten kyseisiä luottoja koskevaksi vuotuiseksi enimmäiskoroksi.
2 §
Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä tammikuuta 1989. Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1989.
Tällä päätöksellä kumotaan kunnan tuotantorakennusten korkotukiluottojen korosta 2 päivänä kesäkuuta 1988 annettu valtioneuvoston päätös (487/88).