Maanmittaustoimituksesta ja -tehtävästä sekä muusta näihin verrattavasta tehtävästä, joka maanmittausviranomaisen on pyynnöstä suoritettava, peritään valtiolle maanmittausmaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, jollei jonkin tehtävän osalta muualla ole maksusta erikseen säädetty tai määrätty.

Jos uusjaossa on hankittu jakolain 50§:n 2 momentissa tarkoitettuja selvityksiä, otetaan maanmittausmaksua määrättäessä huomioon 1 ja 2 momentissa mainittujen korvausten lisäksi selvityksistä aiheutuneet kustannukset.

Maanmittausmaksua ei määrätä:

Milloin kustannus sen selvittämiseksi, keiden maksettavaksi maanmittausmaksu olisi ositeltava ja mikä olisi kunkin osuus, ilmeisesti nousisi valtiolle tulevaa maanmittausmaksua suuremmaksi, ei maanmittausmaksua määrätä.

Maanmittausmaksun määrää maanmittaustoimituksen toimitusinsinööri.

Maanmittausmaksu peritään sen jälkeen kun toimitus on merkitty maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin taikka, jollei toimitus aiheuta merkintää maarekisteriin tai kiinteistörekisteriin, sen jälkeen kun se on saanut lainvoiman.

Jos liikaa tai väärin peritty maanmittausmaksu joudutaan palauttamaan, maksetaan sille 9 prosentin vuotuinen korko.

Maanmittausmaksu peritään yhdellä kertaa. Asetuksella voidaan säätää maksun perimisestä useampana eränä.

Jos maanmittausmaksua ei suoriteta määräaikana, erääntyneelle määrälle on suoritettava viivästyskorkoa 16 prosenttia vuodessa.

Maanmittauskonttori voi valtion ja kunnanhallitus kunnan osalta erityisen painavasta syystä myöntää luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle lykkäystä maksun suorittamisessa sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Maanmittauskonttorin tai kunnanhallituksen päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Lykkäysajalta ei peritä korkoa.

Maanmittausmaksusta on voimassa, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty. Sanotussa laissa tarkoitettu perustevalitus tehdään maanmittaushallitukselle, jos maksun saajana on valtio, tai lääninoikeudelle, jos maksun saajana on kunta.