Asetus Suomen ILO-neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta (1221 / 1989, alkuperäinen)
Työministerin esittelystä
1 §
Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ILO, toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyssä avustaa työministeriötä Suomen ILO-neuvottelukunta. Se toimii ILO:n perussäännön sekä 21 päivänä kesäkuuta 1976 Kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksytyn kolmikantaneuvotteluja koskevan yleissopimuksen ja sitä täydentävän suosituksen mukaisena asiantuntijaelimenä.
2 §
Neuvottelukunnan tulee antaa valtioneuvostolle sekä työministeriölle lausuntoja ja tehdä aloitteita asioista, jotka koskevat:
1) Suomen edustusta ILO:n työkonferensseissa ja hallintoelimissä sekä sen järjestämissä kokouksissa ja neuvotteluissa;
2) ILO:n päämäärien ja toiminnan tunnetuksi tekemistä kotimaassa;
3) ILO:n toimintaan liittyviä muita laajakantoisia tai periaatteellisia kysymyksiä; sekä
4) muita ILO:n toimialaan kuuluvia kysymyksiä, jotka työministeriö määrää neuvottelukunnan käsiteltäviksi.
3 §
Neuvottelukunnan tulee vuosittain:
1) laatia toimintasuunnitelma;
2) tehdä ehdotus 2§:ssä mainittuja tarkoituksia varten valtion tulo- ja menoarvioon otettavasta määrärahasta; sekä
3) antaa työministeriölle kertomus edellisen vuoden toiminnasta.
4 §
Neuvottelukunnan viranomaisjäsenistä kahdeksan tulee edustaa työasiain-, sosiaali- ja terveys- sekä ulkoasiainhallintoa sekä kahden työmarkkina-asiainhallintoa. Työmarkkinajärjestöjen edustajat nimetään merkittävinä pidettävien työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen esityksistä siten, että sekä työnantaja- että työntekijäpuolella on viisi jäsentä.
10 §
Työministeriö voi, asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, antaa neuvottelukunnalle luvan kutsua neuvottelukunnan jaostoihin jäseniksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä. Näillä jaostojäsenillä on jaoston kokouksissa sama asema kuin neuvottelukunnan jäsenillä.
12 §
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa työministeriö.