Asetus svenska hande… (849 / 1988, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Asetus svenska handelshögskolan nimisestä korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (849 / 1988, alkuperäinen)

Opetusministerin esittelystä

11 luku Virkamiesten nimittäminen ja muun henkilökunnan ottaminen

47 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

48 §

Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin, tutkimuslaitoksen johtaja sekä muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Hallitus ottaa dosentin.

Yliassistentin, assistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, siten kuin johtosäännössä määrätään.

49 §

Muun kuin 48§:ssä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

50 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Korkeakoulun hallitus päättää kuitenkin väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi 48§:n 1 tai 2 momentissa mainittuun virkaan.

51 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.

52 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.

61 §

Mitä 57§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.

Asianomainen laitosneuvosto päättää opetusnäytteen järjestämisestä ja arvostelee sitä.

62 §

Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka järjestäminen ja arvosteleminen kuuluu asianomaiselle laitosneuvostolle. Opetus- ja tutkimusneuvosto voi kuitenkin erityisestä syystä päättää, että opetusnäytteen antaminen ei ole tarpeen.

Opetus- ja tutkimusneuvoston on hankittuaan lausunnot vähintään kahdelta asiantuntijalta todettava, onko hakijalla dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys. Asiantuntijoiden valinnasta on voimassa, mitä 55§:ssä on säädetty.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.

63 §

Täytettäessä erilliseen laitokseen sijoitettua virkaa tai otettaessa henkilö työsopimussuhteeseen hoitaa laitoksen johtokunta laitosneuvostolle kuuluvat tehtävät. Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee kuitenkin esityksen tutkimuslaitoksen johtajan viran täyttämisestä.

12 luku Virkavapaus

64 §

Virkavapauden sekä tätä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Vuotta pidemmän virkavapauden 48§:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle myöntää kuitenkin hallitus.

72 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut ja kokeet virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin laitosneuvosto määrää.

73 §

Kuulustelut ja kokeet toimitetaan joko kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin.

Opiskelijan tulee kuulusteluissa ja kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää ruotsin kieltä, jollei rehtori erityisestä syystä anna opiskelijalle oikeutta käyttää muuta kieltä. Suomen ja vieraan kielen kuulusteluissa ja kokeissa voi kuulustelun suorittava opettaja kuitenkin määrätä, että asianomaista kieltä on käytettävä.

Johtosäännössä annetaan tarkempia määräyksiä kuulusteluista ja kokeista.

78 §

Hallitus määrää ne yleiset perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.

15 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito

94 §

Edellä 93§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittely kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle korkeakoulun virkamiehelle, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

96 §

Korkeakoulun hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.

97 §

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:

4) tilapäisen virkamiehen tai työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista;

5) virkavapautta vastaavaa vapautusta työsuhteiselle henkilökunnalle;

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.

4 §

Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

1) korkeakoulun vakinainen virkamies;

2) henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

3) dosentti, joka johtosäännössä määrätyllä tavalla antaa säännöllisesti opetusta korkeakoulussa ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja;

4) korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä

5) henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

6 §

Valtuuston tehtävänä on:

4) määrätä johtokuntien jäsenet ja varajäsenet;

8 §

Vaalioikeutetut jakautuvat neljään ryhmään siten että:

1) ensimmäiseen ryhmään kuuluvat korkeakoulun vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit, tutkimuslaitoksen johtaja sekä henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet professorin tai apulaisprofessorin viran tehtävistä;

17 §

Hallituksen tehtävänä on:

5) jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat ja tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;

7) päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta sekä opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta, jollei toisin ole säädetty;

9) nimittää korkeakoulun vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä;

13) määrätä laitoksen johtaja ja hänen varamiehensä, laitosneuvoston jäsenet sekä tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet;

Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistaviksi 1 momentin 2, 5, 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuja asioita.

19 §

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää ja sillä, joka on ollut vararehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta vararehtorin tehtävää. Valtuusto voi hyväksyä kieltäytymisen myös muusta syystä.

25 §

Hallintoviraston tehtävänä on:

3) huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;

6) nimittää ja ottaa vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei nimittäminen tai ottaminen kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;

28 §

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtorit ja 31§:ssä tarkoitettujen laitosten johtajat. Heidän lisäkseen kukin laitosneuvosto, johon laitoksen johtajan ja hänen varamiehensä lisäksi kuuluu enemmän kuin kuusi jäsentä, määrää toimikaudekseen opetus- ja tutkimusneuvostoon kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla vakinainen tai virkaa toimittava professori tai apulaisprofessori, jollei laitoksen johtaja sitä ole.

29 §

Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:

2) tehdä esitys tai antaa lausunto viran opetusalasta tai opetusalan muuttamisesta tai täsmentämisestä;

4) valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden pätevyys;

5) tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta ja dosentin ottamisesta;

32 §

Laitosneuvostoon kuuluvat laitoksen johtaja puheenjohtajana ja hänen varamiehensä varapuheenjohtajana. Heidän lisäkseen hallitus määrää laitosneuvostoon laitokseen kuuluvista henkilöistä vähintään 4 ja enintään 12 muuta jäsentä. Muista jäsenistä on puolet määrättävä 4§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä ja puolet opiskelijoista.

Ennen laitosneuvoston jäsenten määräämistä on asianomaisille ryhmille varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa. Hallitus voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten esitykset tehdään.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan laitokseen kuuluminen määräytyy.

Jos laitosneuvoston jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, määrää hallitus hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

33 §

Laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen hallitus määrää laitokseen kuuluvan vakinaisen virkamiehen, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

34 §

Laitosneuvoston tehtävänä on:

5) tehdä esitys lehtorin, yliassistentin, tutkijan tai assistentin viran täyttämiseksi sekä laitoksen muun henkilökunnan ottamiseksi;

6) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja laitokseen kuuluvien virkojen viranhoitojärjestelyistä sekä virkavapauksista; ja

38 §

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen virkamies.

43 §

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.