Ammatillisen peruskoulutuksen linjalla opetus on järjestettävä kouluhallituksen vahvistaman valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti.

Työvuotta varten on laadittava opiston toiminnan ja opetuksen järjestämisestä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman hyväksyy johtokunta. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti tiedot opiston toiminnan yleisistä järjestelyistä, perusoppijaksoista ja kursseista sekä niiden opetuksesta.

Toimintasuunnitelma on johtokunnan toimitettava lääninhallituksen vahvistettavaksi kahden kuukauden kuluessa työvuoden alkamisesta. Toimintasuunnitelmaa olennaisesti muutettaessa on johtokunnan toimitettava muutos lääninhallituksen vahvistettavaksi.

Yksityisen ylläpitämässä opistossa on rehtorin toimi ja opettajan toimia. Lisäksi opistossa voi olla tuntiopettajia, luennoitsijoita, opiskelijanavustajia vaikeavammaisia opiskelijoita varten sekä muuta henkilökuntaa.

Kunnallisessa opistossa on rehtorin virka ja opettajan virkoja. Lisäksi opistossa voi olla muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita sekä muuta henkilökuntaa.

Opistossa voi olla vararehtori ja apulaisrehtori.

Rehtorin tehtävänä on johtaa ja valvoa opiston toimintaa sekä ottaa osaa opetustyöhön.

Vararehtori toimii rehtorin sijaisena tämän ollessa esteellinen tai estynyt ja avustaa rehtoria opiston johtamistehtävissä johtokunnan vahvistaman työnjaon mukaisesti.

Apulaisrehtori hoitaa johtokunnan määräämät opiston sisäoppilaitosluonteeseen kuuluvat ja muut tehtävät.

Opiston opettajakunnan muodostavat rehtori ja päätoimiset opettajat.

Avoimeksi tullut rehtorin ja opettajan toimi täytetään vakinaisesti. Toimi voidaan kuitenkin täyttää väliaikaisesti enintään työvuodeksi kerrallaan, milloin se kelpoisten tai soveliaiden hakijoiden puuttuessa, opetustoiminnan uudelleen järjestelyn tai muun painavan syyn vuoksi on tarpeellista.

Muu kuin vakinainen toimi voidaan täyttää sekä tuntiopettaja ja luennoitsija ottaa tointa tai tehtävää haettavaksi julistamatta.

Virkojen täyttämismenettelyssä kunnallisessa kansanopistossa sovelletaan kunnallislain sekä sen nojalla annetun virkasäännön ja muun ohjesäännön määräyksiä.

Kansanopiston rehtorin, opettajan, tuntiopettajan ja luennoitsijan ottaa johtokunta, jollei ohjesäännössä ole tuntiopettajasta ja luennoitsijasta toisin määrätty. Johtokunta valitsee apulaisrehtorin opiston päätoimisista opettajista ja vararehtorin opiston vakinaisessa virassa tai toimessa olevista opettajista.

Päätöksensä, joka koskee yksityisen kansanopiston rehtorin tai opettajan toimen vakinaista täyttämistä, on johtokunnan annettava välittömästi tiedoksi hakijoille myös opiston ilmoitustaululla.

Jos toimen hakija katsoo, että 2 momentissa tarkoitettu johtokunnan päätös on syntynyt laista poikkeavassa järjestyksessä tai että se muutoin on lain tai asetuksen vastainen, hän saa kirjallisesti valittaa lääninhallitukseen kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä lukien. Lääninhallituksen valitusta koskevasta päätöksestä ei ole valitusoikeutta.

Kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan tai toimeen on, että hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tässä tutkinnossa tai erikseen koulutusohjelmiin perustuvan tutkintojärjestelmän mukaiset vähintään 15 opintoviikon opinnot aikuiskasvatuksessa, aikuiskasvatustieteessä tai kasvatustieteessä taikka arvosanan aikuiskasvatuksessa, kansansivistysopissa, kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa tai kasvatusopin virkatutkinnossa sekä kouluhallituksen päätöksen mukaisen harjoittelun.

Kelpoisuusvaatimuksena päätoimisen opettajan virkaan tai toimeen on, että hakija on suorittanut toimeen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, peruskoulun aineenopettajan virkaan vaadittavan tutkinnon tai opetusalan edellyttämän, kouluhallituksen hyväksymän muun tutkinnon. Kansanopistolain 1§:n 2 momentissa tarkoitettua ammatillista peruskoulutusta antavan opettajan toimeen valittavalta vaaditaan tutkinnon lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus tai riittäväksi katsottava muu käytännön toiminta opetusalaa vastaavalla alalla.

Lisäksi vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna koulutusohjelmiin perustuvan tutkintojärjestelmän mukaiset vähintään 15 opintoviikon opinnot aikuiskasvatuksessa, aikuiskasvatustieteessä tai kasvatustieteessä taikka arvosana aikuiskasvatuksessa, kansansivistysopissa, kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa tai kasvatusopin virkatutkinnossa sekä kouluhallituksen päätöksen mukainen harjoittelu.

Kansanopistolain 2 ja 2 a§:ssä tarkoitettua valtionapua opiston johtokunnan on haettava kouluhallitukselta kultakin vuodelta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Valtionapuhakemukseen tulee liittää kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti tiedot lain 14 a ja 14 b§:ssä tarkoitetun oppilaan kotikunnan korvauksen ja maksuosuuden vahvistamista varten, tilitys opiston tuloista ja menoista sekä muut tarpeelliset selvitykset. Kouluhallitus voi myöntää valtionavun myös määräajan jälkeen saapuneen hakemuksen perusteella.

Kansanopistolain 2 b§:ssä tarkoitettu jako käyttökustannusten kesken tehdään tilivuonna päättyneen työvuoden opiskelijaviikkojen lukumäärän suhteessa.

Kouluhallitus tekee opetusministeriölle esityksen vuosittain elokuun loppuun mennessä kansanopistolain 2§:n 3 kohdassa tarkoitettujen käyttömenojen suuruudesta opiskelijaviikkoa kohti seuraavalle vuodelle. Laskettaessa opiskelijaviikkokohtaista markkamäärää otetaan opiskelijaviikkojen määrässä huomioon neljäsosan vähennys opiston ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista.

Kulloinkin kulumassa olevan vuoden menoja varten kansanopistolle suoritetaan ennakkona likimäärin 95 prosenttia siitä määrästä, joka opiston hyväksytyn talousarvion mukaan arvioidaan tulevan kansanopistolain 2 ja 2 a§:ssä mainittujen valtionapujen vuotuiseksi yhteismääräksi. Ennakosta suoritetaan kunkin kuukauden 11 päivän jälkeen yksi kahdestoista osa.

Kansanopiston johtokunnan tulee ilmoittaa kouluhallitukselle kansanopistolain 2 a§:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärät 20 päivänä tammikuuta ja 20 päivänä syyskuuta vallinneen tilanteen mukaan.

Valtionavun suorittamisen edellytyksenä on, että kustannuksia on pidettävä tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta tarpeellisina. Kouluhallituksen asiana on valvoa, että kustannuksiin, jotka on katsottava määrältään liiallisiksi tai kohtuuttoman korkeiksi, ei makseta valtionapua siltä osin kuin ne ylittävät tarpeellisen määrän.

Viran tai toimen perustamiseen ja muuttamiseen, uuden henkilökunnan palkkaamiseen sekä vararehtorin määräämiseen valtionapuun oikeuttavana on opiston johtokunnan saatava kouluhallituksen lupa.

Kansanopiston on järjestettävä kansanopistolain 2 a§:ssä tarkoitettuun opetukseen osallistuville opiskelijoille työpäivinä riittävä maksuton ruokailu, johon kuuluu päivittäisen aterian lisäksi aamiainen ja päivällinen.