Valtioneuvoston päät… (374 / 1988, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Valtioneuvoston päätös lihan tuotantoavustuksista (374 / 1988, alkuperäinen)

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

1 §

Alueittaisena hintapoliittisena tukena voidaan maksaa lihan tuotantoavustusta sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Tuotantoavustusta voidaan suorittaa sellaisesta lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi todetusta 2§:ssä tarkoitetuilla alueilla sijaitsevassa talouskeskuksessa tuotetusta naudan-, lampaan- ja sianlihasta, jonka tuottajana on ollut yksityinen viljelijä tai viljelijät, kuolinpesä tai maatalousyhtymä taikka yksityisten viljelijöiden lihan tai maidon tuottamista varten muodostama yhteisö ja jonka kirjanpitolaissa tarkoitettu kirjanpitovelvollinen lihan ostaja on ostanut suoraan tuottajalta.

2 §

Tuotantoavustusta tämän päätöksen nojalla myönnettäessä noudatetaan seuraavaa aluejakoa:

I a alue:

Lapin läänissä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Muonion kunnasta valtioneuvoston 26 päivänä huhtikuuta 1973 antamassa päätöksessä eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Enontekiön kunnasta Muonion kuntaan (350/73) mainitut tilat ja alueet.

I b alue:

Lapin läänissä Kittilän, Kolarin, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat sekä Muonion kunta sen I a alueeseen kuuluvaa osaa lukuunottamatta; Oulun läänissä Kuusamon kunnasta valtioneuvoston 18 päivänä kesäkuuta 1969 antamassa päätöksessä eräiden tilojen ja tilajärjestelmän ulkopuolella olevien alueiden siirtämisestä Sallan kunnasta Kuusamon kuntaan (402/69) mainitut tilat ja alueet.

II alue:

Lapin läänissä Keminmaan, Pellon, Ranuan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat, Rovaniemen maalaiskunta sekä Kemin, Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupungit; Oulun läänissä Hailuodon, Haukiputaan, Hyrynsalmen, Iin, Kiimingin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Suomussalmen, Taivalkosken, Utajärven, Vaalan, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnat, Kuhmon kaupunki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella, Vuolijoen kunnasta Manamansalon saaressa oleva osa ja Kuusamon kunta sen I b alueeseen kuuluvaa osaa lukuunottamatta.

III alue:

Oulun läänissä Alavieskan, Haapaveden, Kalajoen, Kempeleen, Kestilän, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Nivalan, Paltamon, Pattijoen, Piippolan, Pulkkilan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Rantsilan, Reisjärven, Ruukin, Sievin, Siikajoen, Sotkamon, Temmeksen, Tyrnävän ja Vihannin kunnat, Haapajärven, Kajaanin, Oulaisten, Oulun, Raahen ja Ylivieskan kaupungit sekä Oulunsalon ja Vuolijoen kunnista ne osat, jotka eivät kuulu II alueeseen; Pohjois-Karjalan läänissä Enon, Ilomantsin, Juuan, Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Tuupovaaran ja Valtimon kunnat sekä Lieksan ja Nurmeksen kaupungit; Kuopion läänissä Kaavin, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän kunnat, Iisalmen kaupunki sekä Juankosken kunnasta entisen Säyneisen kunnan alue ja valtioneuvoston päätöksessä Säyneisen ja Muuruveden kuntien alueiden siirtämisestä Juankosken kuntaan sekä eräiden tilojen ja alueiden sekä erään kylän siirtämisestä Kaavin kunnasta Juankosken kuntaan (434/70) ja valtioneuvoston päätöksessä eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Kaavin kunnasta Juankosken kuntaan (533/72) mainitut tilat ja alueet; Keski-Suomen läänissä Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnat; Vaasan läänissä Halsuan, Himangan, Kaustisen, Kruunupyyn, Kälviän, Lestijärven, Lohtajan, Luodon, Perhon, Toholammin, Ullavan ja Vetelin kunnat sekä Kannuksen ja Kokkolan kaupungit.

IV a alue:

Pohjois-Karjalan läänissä Kesälahden, Kiteen, Liperin, Polvijärven, Pyhäselän, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit; Kuopion läänissä Karttulan, Leppävirran, Nilsiän, Rautalammin, Tervon, Tuusniemen, Vehmersalmen ja Vesannon kunnat sekä Juankosken kunta sen III alueeseen kuuluvaa osaa lukuunottamatta; Keski-Suomen läänissä Kannonkosken, Karstulan, Konginkankaan, Multian ja Pylkönmäen kunnat sekä Saarijärven kaupunki; Vaasan läänissä Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven, Lehtimäen, Soinin, Töysän ja Vimpelin kunnat, Pietarsaaren maalaiskunta sekä Alajärven, Pietarsaaren ja Ähtärin kaupungit; Mikkelin läänissä Enonkosken, Heinäveden, Kangaslammin ja Savonrannan kunnat; Kymen läänissä Saaren ja Uukuniemen kunnat.

IV b alue:

Kuopion läänissä Maaningan ja Siilinjärven kunnat, Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit; Keski-Suomen läänissä Konneveden, Petäjäveden, Sumiaisten ja Uuraisten kunnat sekä Keuruun, Suolahden ja Äänekosken kaupungit; Vaasan läänissä Alahärmän, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Korsnäsin, Kuortaneen, Laihian, Nurmon, Närpiön, Peräseinäjoen, Teuvan, Vähäkyrön, Vöyrin, Ylihärmän ja Ylistaron kunnat, Alavuden, Kaskisten, Kauhavan, Kristiinankaupungin, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Uudenkaarlepyyn ja Vaasan kaupungit sekä Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren ja Oravaisten kunnat niiden ulkosaaristoalueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta; Mikkelin läänissä Haukivuoren, Joroisten, Jäppilän, Kerimäen, Rantasalmen ja Virtasalmen kunnat, Pieksämäen maalaiskunta sekä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit; Hämeen läänissä Kuoreveden, Kurun ja Vilppulan kunnat sekä Mäntän ja Virtain kaupungit; Turun ja Porin läänissä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kihniön, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat sekä Ikaalisten, Kankaanpään ja Parkanon kaupungit.

IV c alue:

Mikkelin läänissä Anttolan, Hartolan, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Punkaharjun, Puumalan, Ristiinan ja Sulkavan kunnat, Mikkelin maalaiskunta ja Mikkelin kaupunki; Keski-Suomen läänissä Hankasalmen, Joutsan, Korpilahden, Kuhmoisten, Laukaan, Leivonmäen, Luhangan, Muuramen, Säynätsalon ja Toivakan kunnat, Jyväskylän maalaiskunta sekä Jyväskylän, Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit; Hämeen läänissä Juupajoen, Kuhmalahden, Längelmäen ja Ruoveden kunnat; Turun ja Porin läänissä Kiikoisten, Kullaan, Lavian, Noormarkun ja Suodenniemen kunnat sekä Porin kaupungista entisen Ahlaisten kunnan alue; Kymen läänissä Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Suomenniemen kunnat.

V alue (ulkosaaristoalue):

Vaasan läänissä Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren ja Oravaisten kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Kymen läänissä Pyhtään ja Vehkalahden kunnista sekä Kotkan kaupungista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Turun ja Porin läänissä Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnat sekä Dragsfjärdin, Halikon, Kustavin, Lemun, Merimaskun, Rymättylän, Sauvon, Särkisalon, Taivassalon ja Vehmaan kunnista, Paraisten ja Uudenkaupungin kaupungeista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Ahvenanmaan maakunnassa Brändön, Föglön, Kumlingen, Kökarin, Sottungan ja Vårdön kunnat sekä Finströmin, Getan, Hammarlandin, Lemlandin ja Saltvikin kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat.

Sellaisissa tapauksissa, joissa lihan tuottajan hallinnassa on samaan viljelmään kuuluvaa viljelysmaata kahden tai useamman kunnan alueella, lihan tuotantoavustusta maksetaan sen mukaan, minkä kunnan alueella viljelmän talouskeskus sijaitsee. Jos taas lihan tuottajan hallinnassa on eri kunnissa tiloja, joilla on eri talouskeskukset, maksetaan tuotantoavustusta kunkin tilan osalta erikseen asianomaisen tilan sijaintikuntaa koskevien määräysten mukaisesti.

3 §

Tuotantoavustusta voidaan maksaa 1 §:n 2 momentissa määrätyt ehdot täyttävästä naudan-, lampaan- ja sianlihasta maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston hyväksymien teurastamoiden ja lihantarkastamoiden punnituslipukkeiden tai -päiväkirjojen osoittamista ruhopainoista sen mukaan, millä 2§:ssä tarkoitetulla alueella talouskeskus, jossa liha on tuotettu, sijaitsee seuraavasti:

I a alue

I b alue

II alue

III alue

IV a alue

IV b alue

IV c alue

Ulkosaaristoalue

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

penniä kilolta

160 kiloa tai sitä enemmän painavan naudan lihasta, lukuun ottamatta lehmän lihaa

-

-

-

-

250

145

50

-

130 kiloa tai sitä enemmän painavan naudan lihasta, lukuun ottamatta lehmän lihaa

870

770

550

295

-

-

-

405

Lehmän lihasta

120

100

75

50

-

-

-

50

13 kiloa tai sitä enemmän painavan lampaan lihasta

1 080

950

760

570

300

300

300

720

Sianlihasta

75

65

50

35

-

-

-

35

4 §

Tuotantoavustuksen maksaa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle tuottajalle lihan ostaja. Maatilahallitus voi tuottajan tekemän hakemuksen perusteella päättää tuotantoavustuksen maksamisesta myös suoraan tuottajalle.

Lihan ostajan tulee maksaa tuotantoavustus lihatilityksen yhteydessä 3§:ssä mainittuun punnituslipukkeeseen tai -päiväkirjaan merkityn ruhopainon perusteella.

5 §

Tuotantoavustusta voidaan maksaa lihasta vain, jos kauppa on tehty kirjallisesti siten, että osto- ja tilitystositteista käyvät ilmi kaikki maatilahallituksen määräämät seikat.

6 §

Lihan tuotantoavustusta vastaavan rahamäärän suorittaa maatilahallitus lihan ostajalle kultakin kuukaudelta jälkikäteen saatuaan ostajalta maatilahallituksen määräämän ajan kuluessa ja tämän vahvistamalle lomakkeelle laaditun selvityksen tuotantoavustuksen määrästä ja sen suorittamisesta ostajan toimesta etukäteen lihan tuottajalle. Avustus maksetaan lihan ostajan tai tämän määräämän rahalaitoksen postisiirtotilille.

Maatilahallitus voi kuitenkin määräämillään ehdoilla suorittaa tuotantoavustuksen ennakkoa ennen 1 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittamista. Ennakkoa saadaan suorittaa aikaisintaan sitä kuukautta, johon ennakko kohdistuu, seuraavan kuukauden aikana. Tällainen ennakko saa kuitenkin olla enintään 75 % siitä määrästä, minkä lihan ostaja tulee saamaan avustusta ennakkokuukautta edeltäneeltä kuukaudelta.

Lihan ostajan tulee säilyttää 5 §:ssä tarkoitetut osto- ja tilitystositteet sekä 3 §:ssä tarkoitetut punnituslipukkeet tai punnituspäiväkirjan otteet tai näiden jäljennökset 1 momentissa tarkoitettujen maatilahallitukselle kuukausittain lähetettävien selvitysten jäljennöskappaleiden liitteinä.

7 §

Mikäli maatilahallitus maksaa tuontantoavustuksen suoraan tuottajalle, on tuottajan haettava tuotantoavustus maatilahallituksen vahvistamalla lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä maatilahallituksen määräämät selvitykset. Avustus maksetaan tuottajan tai tämän määräämän rahalaitoksen postisiirtotilille.

8 §

Jos ostaja tai tuottaja, joka on saanut tuotantoavustuksen suoraan maatilahallitukselta, on saanut tuotantoavustusta perusteettomasti tai enemmän kun tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan takaisinperimisen osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (88/71) on säädetty.

9 §

Ostajalta tai tuottajalta, joka ei noudata tätä päätöstä taikka sen nojalla annettuja määräyksiä tai ohjeita, voi maatilahallitus evätä tuotantoavustusvarojen saannin joko määräajaksi tai kokonaan.

10 §

Maatalouspiirin ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen tulee osaltaan valvoa tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista.

Lihan ostaja sekä tuottaja, joka on saanut tuotantoavustuksen suoraan maatilahallitukselta, on velvollinen antamaan maatilahallituksen sekä maatalouspiirin ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen määräämälle tarkastajalle vaadittaessa tilaisuuden kirjanpitonsa sekä tili- ja muiden asiakirjojen tarkastamiseen avustuksen maksamiseen liittyviä seikkoja koskevalta osalta ja muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa.

11 §

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.

12 §

Tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan toukokuun 1 päivän 1988 ja huhtikuun 30 päivän 1989 välisenä aikana ostettavaan lihaan nähden.

Tämä päätös tulee voimaan 4 päivänä toukokuuta 1988.