Asetus Teknillisestä korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (355 / 1988, alkuperäinen)
Opetusministerin esittelystä
10 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
47 §
Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
48 §
Professorin, ylikirjastonhoitajan ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.
Apulaisprofessorin ja muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Dosentin ottaa hallitus.
Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.
Yliassistentin, assistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, siten kuin ohjesäännössä määrätään.
49 §
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Korkeakoulun hallitus päättää kuitenkin väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi 48§:n 1 momentissa mainittuun virkaan.
50 §
Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.
Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan myös täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
Professorin tai apulaisprofessorin virka voidaan julistaa haettavaksi vuotta ennen sitä aikaa, jolloin virkaan nimitetty saavuttaa säädetyn eroamisiän.
Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
51 §
Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
58 §
Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää rehtori osastoneuvoston esityksestä.
Rehtorin päätettyä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä osastoneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa antamaan lausunnon kutsuttavaksi ehdotetun tieteellisestä pätevyydestä ja muista ansioista virkaan. Asiantuntijoille asetettava määräaika ei saa ilman erityistä syytä olla kuutta viikkoa pidempi. Muilta osin noudatetaan mitä asiantuntijoista edellä on säädetty.
60 §
Mitä 56§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.
61 §
Jos osastoneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.
62 §
Täytettäessä erilliseen laitokseen sijoitettua virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää huolehtii osastoneuvostolle kuuluvista tehtävistä laitoksen johtokunta. Johtokuntaan on tällöin sovellettava, mitä 46§:ssä on säädetty.
11 luku Virkavapaus
63 §
Virkavapauden sekä tätä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto. Virkavapauden vuotta pidemmäksi ajaksi virkamiehelle, jonka tasavallan presidentti nimittää, myöntää kuitenkin korkeakoulun hallitus.
70 §
Kukin opettaja toimittaa kokeet virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään.
14 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
94 §
Edellä 92§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittely kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle korkeakoulun virkamiehelle, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.
96 §
Korkeakoulun hallintoelimen tai vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
97 §
Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:
4) työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista;
5) virkavapautta vastaavaa vapautusta;
Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko professorin tai apulaisprofessorin viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.
4 §
Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:
1) korkeakoulun vakinainen virkamies;
2) henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;
3) tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja tai dosentti;
4) korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä
5) henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.
Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Henkilökuntaan kuuluva opiskelija katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.
6 §
Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit ja osastonjohtajat. Heidän lisäkseen valitaan hallitukseen kahdeksan muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Muut 4§:n 1 momentissa tarkoitetut henkilöt kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan hallitukseen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan neljä jäsentä ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen.
Korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
7 §
Osastonjohtajan ollessa estynyt tulee hänen tilalleen osaston varajohtaja. Edellä 6§:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun jäsenen ollessa estynyt tulee varajäsen hänen tilalleen siten kuin hallitus määrää.
8 §
Hallituksen tehtävänä on:
1) hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa;
2) tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;
3) hyväksyä korkeakoulua koskevat ohje-, johto- ja järjestyssäännöt sekä tutkintosääntö siten kuin siitä on erikseen säädetty;
4) hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;
5) tehdä esitys hallintojohtajan ja ylikirjastonhoitajan viran täyttämiseksi;
6) nimittää ne korkeakoulun vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä sekä ottaa dosentit;
7) tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;
8) määrätä johtokuntien puheenjohtajat ja jäsenet;
9) päättää oppiaineiden ja tieteenalojen jakaantumisesta osastoihin sekä tehdä opetusministeriölle esitys uuden erillisen laitoksen perustamisesta;
10) päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;
11) jakaa apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;
12) päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista;
13) hyväksyä opetussuunnitelmat;
14) päättää vararehtorien tehtävistä;
15) myöntää kunniatohtorin arvoja sekä päättää promootioiden järjestämisestä;
16) ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä
17) käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen hallintovirastolle 16§:n 1 momentin 13 kohdan nojalla kuuluvan asian. Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistaviksi 1 momentin 10 ja 11 kohdassa tarkoitettuja asioita.
13 §
Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
1) tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;
2) valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan järjestystä sekä korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;
3) toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana;
4) kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;
5) jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat;
6) päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta sekä opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta jollei toisin ole säädetty;
7) päättää osastoneuvoston esityksestä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;
8) hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat;
9) antaa todistukset korkeakoulussa suoritetuista tutkinnoista; sekä
10) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
Rehtorin tulee tiedottaa tekemistään päätöksistä siten kuin hallitus määrää.
16 §
Hallintoviraston tehtävänä on:
3) huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;
6) nimittää ja ottaa ne virkamiehet, joiden nimittäminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle sekä ottaa työsopimussuhteessa olevat henkilöt;
19 §
Korkeakoulussa on tietotekniikan osasto, sähkötekniikan osasto, konetekniikan osasto, prosessi- ja materiaalitekniikan osasto, rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto ja arkkitehtiosasto.
Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja.
20 §
Hallitus määrää osastoneuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 6, 9 tai 12 jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.
Korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto valitsee osastoneuvostoon yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan vastaavasti kaksi, kolme tai neljä opiskelijajäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Kaksi kolmasosaa hallituksen määräämistä jäsenistä ja varajäsenistä määrätään osaston professoreista ja apulaisprofessoreista siten, että kustakin osastoon kuuluvasta oppiaineesta tai oppiaineryhmästä tulee jäseneksi tai varajäseneksi vähintään yksi vakinainen tai virkaatoimittava professori tai apulaisprofessori.
Yksi kolmasosa hallituksen määräämistä jäsenistä ja varajäsenistä määrätään osaston muusta henkilökunnasta.
Ennen osastoneuvoston 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen jäsenten ja varajäsenten määräämistä on osaston asianomaisille henkilöstöryhmille varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa siten kuin hallitus määrää.
21 §
Jos hallituksen määräämä osastoneuvoston jäsen tai varajäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, määrätään hänen tilalleen uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
22 §
Osastoneuvoston tehtävänä on:
1) johtaa ja kehittää osastossa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;
2) käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden osaston tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri osastojen ja laitosten kesken;
3) tehdä esitys tai antaa lausunto professorin ja apulaisprofessorin viran opetusalasta tai sen muuttamisesta tai täsmentämisestä;
4) tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;
5) valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden kelpoisuus;
6) tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys professorin viran täyttämiseksi kutsusta ja dosentin ottamisesta sekä osaston muun 48§:n 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittämisestä;
7) tehdä osaston osalta esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
8) hyväksyä osastossa suoritetut tutkinnot;
9) tehdä esitys tutkintosäännöksi ja opetussuunnitelmaksi;
10) määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintöiden ja diplomitöiden ohjaajat, tarkastajat, vastaväittäjät ja valvojat sekä arvostella nämä opintosuoritukset;
11) toimia asiantuntijana osaston edustamaa tekniikan alaa koskevissa ammatillisissa kysymyksissä; sekä
12) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty osastoneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Osastoneuvosto voi siirtää osastonjohtajalle ratkaistaviksi 1 momentin 8, 10, 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuja asioita.
23 §
Osastoneuvosto valitsee kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan osastonjohtajaksi ja osaston varajohtajaksi keskuudestaan vakinaisen professorin tai apulaisprofessorin. Osastonjohtajaa ja varajohtajaa valittaessa toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin osastoneuvoston jäseneksi määrätty vakinainen professori.
Osastonjohtaja toimii osastoneuvoston puheenjohtajana.
Osastonjohtajan ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varajohtaja. Osastoneuvoston jäsenen ollessa estynyt tulee varajäsen hänen tilalleen siten kuin hallitus määrää.
25 §
Osastonjohtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa sekä ratkaisee ne osaston toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty osastoneuvoston ratkaistaviksi.
Osastonjohtajan tehtävänä on lisäksi:
1) jakaa osastolle jakamattomina myönnetyt määrärahat sekä valvoa osaston määrärahojen käyttämistä ja tulo- ja menoarvion noudattamista;
2) valvoa osaston hankintoja hallintoviraston antamien ohjeiden ja osastoneuvoston päätösten mukaisesti;
3) valvoa, että osaston opetus- ja tutkimusvälineet ovat asianmukaisessa järjestyksessä ja käytössä; sekä
4) huolehtia siitä, että osastoneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa.
Osastonjohtaja voi saattaa osastoneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on osaston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
29 §
Korkeakoulun muita erillisiä laitoksia ovat kirjasto, kielikeskus, Metsähovin radiotutkimusasema, kylmälaboratorio, laskentakeskus ja täydennyskoulutuskeskus. Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa korkeakouluun voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.
Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies. Kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja. Metsähovin radiotutkimusaseman johtajalla on professorin arvonimi.
43 §
Viran täyttämistä koskevissa asioissa sekä kurinpitoasioissa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.