Valtioneuvoston päät… (90 / 1987, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Valtioneuvoston päätös vuonna 1987 tehtävistä pellon kesannoimissopimuksista (90 / 1987, alkuperäinen)

Valtioneuvosto on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (81/83) 8, 9, 17, 20 ja 23§:n nojalla, sellaisina kuin niistä ovat 8§ 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1084/85), 23§ 13 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa (16/84) sekä 9 ja 20§ 9 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (2/87), maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

1 §

Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83), jota tässä päätöksessä sanotaan tuotannonohjaamislaiksi, 2§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu pellon kesannoimissopimus voidaan vuonna 1987 tehdä yksivuotiseksi kesannoimiskaudeksi.

Pellon kesannoimissopimus voidaan tehdä myös tuotannonohjaamislain mukaisen kotieläintuotannon vähentämissopimuksen tai maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4 a§:n, sellaisena kuin se on 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (909/79), mukaisen sopimuksen tehneen viljelijän kanssa.

Kesannoimissopimuksen viljelijän kanssa tekee kunnan maatalouslautakunta.

2 §

Pellon kesannoimissopimuksessa on määriteltävä peltoalue, jonka kesannoimista sopimus koskee.

3 §

Edellytyksenä pellon kesannoimissopimuksen tekemiselle on, että viljelijän omistamasta maatilan peltoalasta kesannoidaan vähintään neljäsosa, kuitenkin vähintään neljä hehtaaria.

Sopimuksia tehtäessä etusijalle on asetettava yksityiset viljelijät ja näistä ne, joilla sopimusalan osuus peltoalasta on suurin.

Sellaisen pellon osalta, jonka kesannolle jättämisellä ei ole maataloustuotannon tasapainottamisen kannalta riittävää merkitystä, ei kesannoimissopimusta saa tehdä.

4 §

Kesannoitavaksi voidaan hyväksyä peltoalue, jota viljelijä tai aikaisempi omistaja on viljellyt tai hoitanut kesantona kesannoimisvuotta edeltäneenä vuotena ja joka on kynnetty edellisenä syksynä. Erityisistä syistä voidaan hyväksyä sellainenkin peltoala, joka myöhemmin, kuitenkin viimeistään kesannoimisvuoden kesäkuun 13 päivään mennessä, on kynnetty. Rikkaruohottuminen voidaan estää muillakin kuin mekaanisilla keinoilla. Kesannoitava alue voidaan pitää viherkesantona kylvämällä peltoon sopimusvuoden keväällä nurmikasvien, lupiinin, virnan, rehurapsin tai herneen siementä tai näiden seosta. Viherkesannointi edellyttää kuitenkin pellon kyntämisen kasvukauden päättyessä eikä viherkesantona olevalta pellolta saa korjata satoa.

5 §

Kesannoimispalkkio maksetaan sopimusvuodelta täysimääräisenä viljelijän kesannoidessa yli 75 % omistamistaan pelloista. Kesantoalan ollessa 25-75 % peltoalasta kesannoimispalkkio maksetaan alennettuna. Täysimääräistä ja alennettua kesannoimispalkkiota maksetaan sopimuskaudelta eri maatalouspiirien alueella seuraavasti:

Maatalouspiiri

Kesantoala

Kesantoala

yli 75 %

25-75 %

viljelijän

viljelijän

omistamasta

omistamasta

peltoalasta

peltoalasta

mk/ha

mk/ha

Helsingin

1 950

1 650

Helsingin ruots.

2 050

1 750

Turun

2 000

1 700

Porin

1 800

1 550

Hämeenlinnan

1 800

1550

Kouvolan

1 850

1 550

Mikkelin

1 600

1 400

Tampereen

1 700

1 450

Seinäjoen

1 850

1 550

Vaasan

1 900

1 600

Ylivieskan

1 700

1 450

Jyväskylän

1 500

1 300

Kuopion

1 700

1 450

Joensuun

1 600

1 350

Kajaanin

1 500

1 300

Oulun eteläinen

1 550

1 300

Oulun pohjoinen

1 500

1 300

Rovaniemen

1 400

1 150

Kemin

1 400

1 150

Mikäli kesannoimissopimuksen tekijänä on oikeushenkilö, palkkiota suoritetaan 80 prosenttia edellä 1 momentissa mainitulla tavalla määräytyvästä kesannoimispalkkiosta.

6 §

Kesannoimispalkkio maksetaan vuoden 1987 marraskuun loppuun mennessä.

7 §

Kesannoimissopimuksen alaiselle pellolle saadaan kylvää ruista vuoden 1987 syksyllä.

8 §

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanostamisesta antaa maatilahallitus.

9 §

Tämä päätös tulee voimaan 11 päivänä helmikuuta 1987.