Valtioneuvoston päätös pientonniston korkomenojen alentamiseksi myönnettävistä avustuksista (739 / 1987, alkuperäinen)
Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt:
1 §
Eduskunnan myönnettyä valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan siirtomäärärahan (momentti 32.10.43) pientonniston korkomenojen alentamiseksi myönnettäväksi avustukseksi kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää tässä päätöksessä tarkoitettuja avustuksia siten kuin jäljempänä määrätään. Tästä päätöksestä seuraavat avustuksen saamisen ehdot, edellytykset ja määräykset on sisällytettävä avustuksen myöntöpäätökseen.
2 §
Avustusta voidaan myöntää Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksia hoitavien suomalaisten varustamoiden pientonnistotoimintaa varten ottamien lainojen vuosien 1986-87 korkomenojen alentamiseen.
Pientonnistolla tarkoitetaan tässä päätöksessä ulkomaanliikenteeseen rekisteröityjä lastialuksia, joiden bruttovetoisuutta osoittava luku on enintään 1 700 ja joita on käytetty Suomen ulkomaankaupan kuljetusten hoitamiseen.
3 §
Avustuksen suuruus voi olla enintään 75 prosenttia 2§:ssä tarkoitetun aluksen hankintaa, peruskorjausta ja käyttöä varten otettujen lainojen hyväksyttävistä korkomenoista. Avustuksen enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon valtion varoista maksettu korkotuki.
4 §
Avustuksia myönnettäessä tulee erityistä huomiota kiinnittää käytettävissä olevan määrärahan kohdentumiseen sellaisten alusten korkomenojen alentamiseen, joita mm. iän, teknisen varustelutason, lastinottokyvyn ja jäissäkulkuominaisuuksien osalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisina Suomen ulkomaankaupan kuljetuksia ajatellen.
5 §
Avustuksen myöntämisen edellyksenä on, että kyseisen aluksen miehitys- ja muiden käyttökustannusten arvioidaan muodostuvan sellaisiksi, etteivät ne estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.
6 §
Avustusta koskeva hakemus on toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriöön.
Hakemuksesta on käytävä ilmi haetun avustuksen markkamäärä sekä se, onko hakija saanut tähän tai muuhun tarkoitukseen muuta julkista tukea.
Hakemukseen on liitettävä:
1) aluksen rekisteröintitiedot ja selvitys sen käyttötarkoituksesta,
2) aluksen käyttöä koskeva tuloslaskelma ja tase liitetietoineen sekä tilintarkastajien lausunto kolmelta edelliseltä tilikaudelta,
3) selvitys toteutetuista tai toteutettavista miehitys- ja muita käyttökustannuksia alentavista toimenpiteistä,
4) selvitys alukselle sovituista rahtaussopimuksista,
5) arvio aluksen tulevasta toiminnasta ja sen kannattavuudesta, ja
6) selvitys muista mahdollisista hakemuksen käsittelyn kannalta tarpeellisista seikoista.
7 §
Hakija on velvollinen toimittamaan kauppa- ja teollisuusministeriölle muitakin mahdollisia asiaan liittyviä tietoja kauppa- ja teollisuusministeriön niin vaatiessa.
8 §
Avustuksen saajan tulee sitoutua toiminnan jatkamiseen kyseisellä aluksella tai sen tilalle hankkimallaan vastaavalla aluksella vähintään kolmen vuoden ajaksi siitä kun avustus on myönnetty. Mikäli tänä aikana tällaisen aluksen käyttötarkoitus muuttuu tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan taikka avustuksen saaja lopettaa toimintansa tai osan siitä taikka muuttaa sitä oleellisesti, on avustus palautettava valtiolle kolmen kuukauden kuluessa olosuhteiden muuttumisesta mainituin tavoin, ellei kauppa- ja teollisuusministeriö avustuksen saajan hakemuksesta erityisistä syistä toisin päätä. Vastaavasti on meneteltävä vahinkotapahtuman sattuessa vakuutetulle alukselle.
Takaisin maksettavalle avustukselle on maksettava avustuksen maksatuspäivästä lukien korkoa, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei maksettavaa määrää suoriteta asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 %.
9 §
Avustuksen saajan tulee sen vuoden päättyessä, jona avustus on myönnetty, antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle selvitys avustuksen käytöstä sekä lisäksi kunkin kolmen seuraavan vuoden päättyessä selvitys toiminnastaan ja varattava tarvittaessa tilaisuus tarkastaa avustuksen saajan koko varainkäyttöä avustusehtojen täyttämisen selvittämiseksi ja avustuksen perusteeksi esitettyjen tietojen tarkistamiseksi. Avustuksen saaja on myös velvollinen esittämään kaikki tarkastuksessa tarvittavat asiakirjat ja muun aineiston sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa.
Avustuksen saajan tulee ilmoittaa kauppa- ja teollisuusministeriölle edellä 8§:n 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa.
10 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön on määrättävä avustus joko kokonaan tai asianomaiselta osalta maksettavaksi takaisin, jos avustuksen saaja on:
1) antanut avustusta hakiessaan olennaisessa kohdassa väärän tiedon,
2) salannut avustuksen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja,
3) kieltäytynyt antamasta avustuksen maksamista tai valvontaa varten tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa, tai
4) käyttänyt avustuksen muuhun kuin mihin se on myönnetty.
Takaisin maksettavalle avustuserälle on maksettava avustuksen maksatuspäivästä lukien korkoa, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei maksettavaa määrää suoriteta asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 %.
11 §
Jollei tästä päätöksestä muuta johdu, on avustukseen nähden noudatettava lisäksi, mitä valtioneuvoston päätöksessä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65) on sanottu.
Tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.
12 §
Salassapitovelvollisuudesta käsiteltäessä avustushakemuksessa vaadittavia tietoja on voimassa, mitä liike- ja ammattisalaisuuksien salassapitämisestä on erikseen säädetty.
13 §
Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 1987.