Jos edustaja tahtoo tehdä valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi kysymyksen tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, hänen tulee antaa se kirjallisesti laadittuna ja sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, jonka tulee saattaa kysymys valtioneuvoston jäsenen tietoon. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien keskeydyttyä. Puhemiehen kanssa sopimallaan ajalla antaa valtioneuvoston jäsen suullisen tai kirjallisen vastauksen, ellei katso, että vastausta asian laadun vuoksi ei ole annettava, jolloin syyt siihen on eduskunnalle ilmoitettava. Vastaus tai sen asemesta tehtävä ilmoitus annetaan 93§:n 2 momentin estämättä kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta. Valtiopäivien ollessa keskeytyneinä annetaan vastaus tai ilmoitus kirjallisena. Tällaisesta asiasta ei sallita keskustelua.

Edustajalla on oikeus tehdä valtioneuvoston jäsenelle eduskunnassa lyhyt suullinen kysymys tämän virka-alaan kuuluvasta asiasta, joka ei ole merkitykseltään vähäinen.

Valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen seuraavassa istunnossa, jossa käsitellään suullisia kysymyksiä. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen vastaamaan aikaisemmin kuin kolmantena arkipäivänä kysymyksestä tiedon saatuaan. Kysymyksen tekijä saa vastauksen johdosta käyttää enintään kaksi puheenvuoroa. Puhemies voi harkintansa mukaan sallia myös muiden edustajien kuin kysyjän käyttävän asiasta yhden puheenvuoron. Valtioneuvoston jäsenellä on oikeus vastata käytettyihin puheenvuoroihin. Puheenvuoroissa esitettyihin lisäkysymyksiin hänen tulee vastata heti. Asiasta ei sallita muuta keskustelua. Vastauksen ja muun puheenvuoron tulee olla lyhyitä. Vastauksesta ja muusta puheenvuorosta säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.

Muu erikoisvaliokunta voi toimia valtiopäivien keskeydyttyä, milloin eduskunta niin päättää.

Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät allekirjoittavat puhemies ja eduskunnan pääsihteeri. Valtiopäiväpäätöksen allekirjoittavat puhemies ja varapuhemiehet.