Maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapainottamiseksi voidaan viljelijöiden ja valtion kesken tehdä maataloustulolain 16§:ssä tarkoitettujen määrärahojen puitteissa vuosina 1983-1989 tuotannonmuutossopimuksia, jotka oikeuttavat viljelijän saamaan valtiolta korvausta tai palkkiota, kun tilan maataloustuotantoa muutetaan tässä laissa säädetyllä tavalla. Sanottuja määrärahoja voidaan käyttää myös palkkion maksamiseen pellon metsittämisestä sekä valtioneuvoston tarkemmin määräämällä tavalla tämän lain mukaisten ja muiden tuotannon ohjaamis- ja tasapainottamistoimenpiteiden tiedottamiseen sekä näitä toimenpiteitä koskevien tutkimusten ja selvitysten kustannuksiin.

Tuotannonmuutossopimuksen tekee valtion puolesta 14§:ssä mainittua sopimusta lukuun ottamatta asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimisto, kuitenkin niin, että valtioneuvosto voi tarvittaessa antaa kotieläintuotannon vähentämissopimuksen, pellon kesannoimissopimuksen ja tuotantosopimuksen tekemisen valtion puolesta kuntien maatalouslautakuntien tehtäväksi.

Maataloustuotannon vähentämissopimus voidaan tehdä alle 55-vuotiaan viljelijän kanssa paitsi 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä mainituissa tapauksissa myös silloin, kun maatilalla on edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana. Valtioneuvosto voi päättää, että kyseisiä sopimuksia voidaan vastaavasti tehdä silloin, kun tilalla on edellytykset harjoittaa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) 2 §:n 1 momentin 2-5 kohdissa tarkoitettua elinkeinoa. Tässä pykälässä tarkoitetussa sopimuksessa viljelijä, joka on harjoittanut 3§:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua maataloustuotantoa, sitoutuu luopumaan maataloustuotannosta sanotussa momentissa tarkoitetulla tavalla kymmeneksi vuodeksi. Kysymyksessä olevan sopimuksen tekemisen tarkemmat edellytykset määrää valtioneuvosto.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksen tehnyt viljelijä voi maataloustoimiston luvalla metsittää sellaisen tuotannonmuutostilalla olevan pellon, jonka metsittäminen ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Metsitys ei aiheuta muutosta tuotannonmuutoksen johdosta suoritettavan korvauksen määrään. Tällaisen pellon metsityksen edellytyksiä harkittaessa katsotaan pelto viljellyksi. Metsittämisestä maksettavasta palkkiosta säädetään jäljempänä tässä laissa.

Tuotannonmuutostilan pelto, jota ei käytetä 4§:n 1 momentin mukaiseen maataloustuotantoon taikka ei metsitetä, on hoidettava siten, että haitallinen rikkaruohottuminen ja vesoittuminen estyy. Nurmetun pellon heinää ei saa kuitenkaan käyttää muuhun kuin 4§:n mukaan sallittuun maataloustuotantoon.

Kesannoimissopimuksen voi tehdä viljelijä siitä omistamastaan maatilan peltoalasta tai sen osasta, jota hän tai aikaisempi omistaja on viljellyt tai hoitanut kesantona sopimusta edeltäneenä vuotena. Sopimusta ei kuitenkaan voida tehdä alasta, joka on raivattu pelloksi vuoden 1979 jälkeen.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksen tehneille viljelijöille maksetaan peruskorvaus sekä korvaus, jonka suuruus määräytyy tilan maataloudesta kahden viimeksi toimitetun verotuksen mukaan vuotta kohti keskimäärin saadun tulon perusteella. Edellä 3 a §:n mukaisen sopimuksen tehneille viljelijöille maksetaan viiden viimeisen vuoden osalta kuitenkin vain peruskorvaus.

Sellaisesta viljellyksi katsotun pellon metsityksestä, joka ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä ja joka sen mukaan kuin erikseen on säädetty toteutetaan metsänparannusvaroilla rahoitettavana hankkeena maksetaan 1 §:ssä tarkoitetuista varoista omistajalle palkkiota kahdessa erässä. Ensimmäinen erä palkkiosta maksetaan sen jälkeen, kun metsitys on hyväksyttävällä tavalla toimitettu ja toinen erä kahden vuoden kuluttua ensimmäisen erän suorittamisesta. Jälkimmäisen erän suorittamisen edellytyksenä on, että omistaja ei ole lyönyt laimin taimikon hoitoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun palkkion määrän vahvistaa valtioneuvosto vuosittain. Palkkio vahvistetaan alueittain porrastettuna siten, että palkkio on korkein niillä alueilla, joilla pellon tuottokyky on suurin.

Milloin kysymys on 3 a §:ssä tarkoitetun maataloustuotannon vähentämissopimuksen alaisen pellon metsityksestä, joka tapahtuu kolmena ensimmäisenä sopimusvuotena, suoritetaan metsityspalkkio kaksinkertaisena.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain, kuinka suurta vuosittaista korvausmäärää vastaavasti peltoa voidaan muutoin kuin 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen piirissä hyväksyä metsitettäväksi palkkiota vastaan. Metsittämisen hyväksymistä on haettava etukäteen maatalouspiirin maataloustoimistolta. Maataloustuotannon vähentämissopimuksen alaisen pellon metsityksestä määrätään kuitenkin tarkemmin sopimuksessa.

Jos tämän lain mukaisten tuotannon vähentämissopimusten tai kesannoimissopimusten tekemistä joudutaan tämän pykälän nojalla rajoittamaan, on sopimuksia tehtäessä etusija annettava yksityiselle viljelijälle, jonka peltoalan tai eläinmäärän jättämistä pois tuotannosta on pidettävä tuotannon tasapainottamisen kannalta erityisen perusteltuna tai, sikäli kuin kysymys ei ole kesannoimissopimuksesta tai 3 a§:ssä tarkoitetusta maataloustuotannon vähentämissopimuksesta, sellaiselle viljelijälle, jonka kanssa sopimuksen tekeminen iän, heikentyneen työkyvyn tai muun henkilökohtaisen syyn vuoksi on katsottava erityisen perustelluksi.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen katsotaan 3 a §:ssä tarkoitetun maataloustuotannon vähentämissopimuksen tehneen viljelijän lopettaneen sopimuksessa tarkoitetun maataloustuotannon, milloin kyseinen sopimus on ollut voimassa yli viisi vuotta.

Kesannoimispalkkio suoritetaan edellä tässä pykälässä säädetyn estämättä, jos pelto on asianomaisena kesannoimisvuotena sopimuksen mukaisesti kesannoitu ja ollut sopimuksen tekijän tai hänen oikeudenomistajiensa omistuksessa ainakin kolme kuukautta sopimuskauden alusta lukien.

Edellä 19 a§:n 1 momentissa tarkoitettu palkkio voidaan kuitenkin periä takaisin mikäli metsitetty pelto otetaan viljelykseen ennenkuin kahdeksan vuotta on kulunut metsityksen hyväksyttävällä tavalla suorittamisesta.