Seutukaavaliiton on laadittava kutakin kalenterivuotta varten kunnallislain (953/76) 13 ja 134 §:ssä tarkoitettuun suunnitelmaan sopeutuva toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmasta on seutukaavaliiton ennen sen hyväksymistä pyydettävä lääninhallituksen lausunto. Sisäasiainministeriö vahvistaa toimintasuunnitelman ottaen huomioon asianomaisena toimintavuonna seutukaavan laatimiseksi tarpeelliset tehtävät.

Seutukaavaliiton on lähetettävä toimintasuunnitelma sisäasiainministeriön vahvistettavaksi toimintavuotta edeltävän vuoden marraskuun loppuun mennessä.

Toimintasuunnitelmaan voidaan toimintavuoden aikana tehdä sisäasiainministeriön vahvistamia muutoksia.

Seutukaavaliitolle suoritetaan kalenterivuodelta valtionosuutena työyksikköä kohti puolet määrästä, jonka sisäasiainministeriö vuosittain tulo- ja menoarvion rajoissa etukäteen vahvistaa kaikkien seutukaavaliittojen yhteenlaskettujen menojen ja työyksiköiden perusteella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja menoja laskettaessa otetaan huomioon toimintavuotta edeltäneen vuoden toimintasuunnitelmien toteuttamisesta aiheutuneet seutukaavan laatimiseksi tarpeelliset menot, yleisen kustannustason arvioitu muuttuminen toimintavuonna, asianomaiselle toimintavuodelle vahvistettuihin toimintasuunnitelmiin perustuva toiminnan tehostuminen, laajentuminen tai supistuminen, taikka muut sellaiset syyt, joiden johdosta menojen arvioidaan toimintavuonna muodostuvan suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä vuonna.

Seutukaavaliiton on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sisäasiainministeriölle tiedot seutukaavan laatimiseksi tarpeellisista edellisen toimintavuoden menoista.

Jos seutukaavaliitto ei ole antanut 3 momentissa tarkoitettuja ja muita tarvittavia tietoja sille asetetussa määräajassa, voidaan 1 momentissa tarkoitettua määrää vahvistettaessa tarvittavat laskelmat suorittaa arvioimalla.

Seutukaavaliiton työyksiköt lasketaan seutukaavaliiton jäsenkuntien asukasluvun, seutukaava-alueen kielisuhteiden, seutukaavaliiton maapinta-alan ja vakiotekijän perusteella. Tarkemmat säännökset työyksiköiden laskemisesta annetaan asetuksella.

Edellä 24 §:ssä tarkoitettu valtionosuus maksetaan seutukaavaliitoille neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuun 20 päivänä tai milloin tämä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen edellyttäen, että valtionosuuden laskemiseksi tarpeelliset tiedot on saatu.

Edellä 1 momentista poiketen seutukaavaliitolle helmikuussa maksettavana valtionosuuden eränä suoritetaan likimäärin 25 prosenttia siitä määrästä, jonka sisäasiainministeriö arvioi seutukaavaliiton vastaavaksi valtionosuudeksi asianomaisena vuonna.

Mikäli 2 momentin mukaisesti arvioitu valtionosuus on suurempi tai pienempi kuin 24 §:n 1 momentin mukaan vahvistettava lopullinen valtionosuus, otetaan muutos huomioon seuraavan valtionosuuden erän suorittamisen yhteydessä.

Valtionosuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain 5 ja 7 §:ssä, 8 §:n 2 ja 3 momentissa, 21 a ja 22 §:ssä sekä 7 luvussa on valtionosuuksista käyttökustannuksiin säädetty. Mainitun lain 5 §:n 8 kohdan säännöksestä poiketen käyttökustannuksina pidetään kuitenkin seutukaavaliiton osalta myös sanotussa lainkohdassa tarkoitettuja yleisiä hallintokustannuksia. Muilta osin ei kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain säännöksiä sovelleta seutukaavoituksen valtionosuuteen.

Tulo- ja menoarvion rajoissa seutukaavaliitoille voidaan antaa lisättyä valtionapua, milloin seutukaavan laatiminen on yleiseltä kannalta erityisen tarpeellista taikka milloin joidenkin jäsenkuntien taloudellinen kantokyky on erityisen heikko.