Laki merimieseläkelain muuttamisesta (493 / 1975, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
15d§
Jos 14, 15 tai 17 §:ssä tarkoitettu vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeensaaja on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1933 ja jos hänellä tai hänen puolisollaan on sellainen 15 a §:ssä tarkoitettu 18 vuotta nuorempi lapsi, jolla hänen jälkeensä olisi oikeus perhe-eläkkeeseen, lisätään eläkkeeseen lapsikorotus.
Jos eläkkeensaaja on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1914, lapsikorotus on yhdestä lapsesta 20 prosenttia 16 §:n 1 momentin mukaan lasketusta eläkkeen määrästä. Jos eläkkeensaaja on syntynyt edellä sanottua myöhemmin, prosenttiluvusta 20 vähennetään yksi jokaista vuotta kohden, jolla eläkkeensaajan syntymävuosi ylittää vuoden 1913. Kahdesta tai useammasta lapsesta lapsikorotus on kaksinkertainen.
Lapsikorotukseen oikeuttavien lasten lukumäärän muuttuessa suoritetaan siitä aiheutuva eläkkeen tarkistus muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.
16a§
Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään kolme, yhtä suuri kuin se 16 §:n 1 momentin tai 22 a §:n mukainen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke, jota edunjättäjä kuollessaan sai tai olisi oikeutettu saamaan. Eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon 15 d §:n mukaista korotusta edunjättäjän eläkkeeseen eikä myöskään edunjättäjän eläkkeestä mahdollisesti tehtävää 27 §:n raukaista vähennystä. Jos edunsaajia on kaksi, suoritetaan edellä mainitusta perhe-eläkkeestä kolme neljännestä, ja jos edunsaajia on yksi, puolet.
Perhe-eläke jaetaan edunsaajien kesken siten, että leski saa siitä kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan.
Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Jos perhe-eläke myönnetään edunjättäjän jälkeen, joka kuollessaan ei saanut eläkettä, eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin edunjättäjä olisi kuolinpäivänään tullut työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä.
22a§
Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa on säädetty, vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen määrä on jokaiselta maksukuukaudelta 1/8 prosenttia 16 §:ssä tarkoitetusta palkasta lisättynä 15 d §:n mukaisella lapsikorotuksella, mikäli näin laskettu eläke on korkeampi kuin 15 d, 16 ja 22 §:n säännösten mukaisesti laskettu eläke.
27§
Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus saada myös elinkorkoa tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain perusteella tai liikennevakuutuslain nojalla myönnettyä omaan vammaan perustuvaa jatkuvaa korvausta ja näiden suoritusten sekä tämän lain mukaisen eläkkeen yhteismäärä ylittää 2 momentissa säädetyn yhteensovitusrajan, vähennetään ylittävä osa tämän lain mukaisesta eläkkeestä.
Yhteensovitusraja lasketaan yhteensovitusperusteesta, jona 3 momentissa säädetyin poikkeuksin käytetään eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. Yhteensovitusraja saadaan ottamalla 66 prosenttia yhteensovitusperusteesta ja, jos yhteensovitusperuste ylittää 586 markkaa kuukaudessa, vähentämällä 6 prosenttia ylitteestä, kuitenkin enintään kansaneläkkeen perusosan määrä. Osaeläkkeenä myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä yhteensovitettaessa yhteensovitusraja on 33 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
Jos saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille myönnetyt tämän lain mukainen perhe-eläke sekä tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain mukainen huoltoeläke tahi liikennevakuutuslain mukainen jatkuva korvaus yhteensä ylittävät jäljempänä säädetyn yhteensovitusrajan, vähennetään ylittävä osa tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Yhteensovitusraja on 66 prosenttia perhe-eläkkeen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen 2 momentin mukaisesti lasketusta yhteensovitusperusteesta vähennettynä kutakin edunsaajana olevaa 16 vuotta nuorempaa lasta kohden kansaneläkelain 27 §:ssä tarkoitettuun kolmanteen kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa puoliorvolle lapselle suoritettavan perhe-eläkelain mukaisen eläkkeen määrällä sekä, jos tämän lain mukaisena edunsaajana on myös leski, perhe-eläkelain mukaisen leskeneläkkeen perusosan määrällä. Perhe-eläkelain mukaisena vähennyksenä ei kuitenkaan oteta huomioon enempää kuin 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta. Jos perhe-eläkettä on 16 a §:n 1 momentin mukaisesti pienennetty edunsaajien lukumäärän perusteella, alennetaan edellä sanottuja prosenttimääriä samassa suhteessa.
Sen estämättä, mitä 1 ja 3 momentissa on säädetty, eläkkeitä yhteensovitettaessa ei oteta huomioon tapaturmavakuutuslakiin, liikennevakuutuslakiin tai sotilasvammalakiin perustuvaa sellaista korvausta, jota työntekijä on saanut vähintään kolmen vuoden ajan välittömästi ennen eläketapahtumaa, siltä osin kuin korvaus ei ylitä eläketapahtumaa edeltänyttä tasoa vastaavaa korvausta, eikä tällaiseen korvaukseen perustuvaa perhe-eläkettä. Uutena eläketapahtumana ei tällöin pidetä työkyvyttömyyseläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi eikä oikeuden syntymistä perhe-eläkkeen saamiseen eläkkeensaajan jälkeen.
Jos tämän lain mukaisen eläkkeen vahvistamisen jälkeen muita 1 ja 3 momentissa mainittuja eläkkeitä tai korvauksia korotetaan, ei korotusta oteta huomioon tämän lain mukaisessa eläkkeessä.
Eläkkeitä tämän lain mukaan yhteensovitettaessa ei oteta huomioon 22 §:n mukaista eläkkeen korotusta.
Kansaneläkelain ja perhe-eläkelain mukaiset eläkkeet otetaan 2 ja 3 momenttia sovellettaessa huomioon sen määräisinä kuin ne ovat kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä.
27a§
Eläkekassalla on 27 §:n 1 ja 3 momentin estämättä oikeus, jos siinä mainitun korvauksen saaminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä, suorittaa eläke täysimääräisenä sekä saada liikaa suorittamansa määrä takaisin korvausvelvolliselta, ei kuitenkaan siltä, joka jo oli täyttänyt korvausvelvollisuutensa vilpittömässä mielessä. Kassalle täten tulevaa korvausta älköön määrättäkö suuremmaksi kuin mitä eläkkeensaaja eläkettävastaavana korvauksena olisi ollut oikeutettu saamaan tai jo on saanut.
Jos eläkkeensaaja on 1 momentin perusteella nostanut eläkettä ja sen jälkeen saa vastaavan korvauksen korvausvelvolliselta, on eläkekassalla oikeus saada liikaa suorittamansa eläke takaisin eläkkeensaajalta tämän saaman korvauksen määrään asti. Takaisinperiminen voidaan toteuttaa siten, että kassan suoritettavaa eläkettä alennetaan liikaa suoritetulla määrällä tai sen suorittaminen keskeytetään, kunnes täten säästyneet eläke-erät ovat yhtäsuuret kuin eläkkeensaajan liikaa nostama eläke.