Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. (459 / 1970, alkuperäinen)

Kussakin käräjäkunnassa on vuosittain pidettävä kahdet varsinaiset käräjät, talvikäräjät tammikuun 7 päivän ja kesäkuun 20 päivän sekä syyskäräjät elokuun 20 päivän ja joulukuun 20 päivän välisenä aikana.

Jos käräjäkunta yksin muodostaa tuomiokunnan, tulee kihlakunnanoikeuden pitää talvikäräjien aikana vähintään viisi ja syyskäräjien aikana vähintään neljä yleistä istuntoa.

Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkuntaa, kihlakunnanoikeuden tulee pitää kummassakin käräjäkunnassa talvikäräjien aikana vähintään kolme ja syyskäräjien aikana vähintään kaksi yleistä istuntoa.

Tuomiokunnassa, jossa on useampia käräjäkuntia kuin kaksi, kihlakunnanoikeuden on pidettävä kussakin käräjäkunnassa sekä talvi- että syyskäräjien aikana ainakin kaksi yleistä istuntoa.

Samojen käräjien yleisestä istunnosta toiseen tulee olla aikaa vähintään kolme viikkoa edellisen istunnon alusta lukien.

Jos erityiset olosuhteet jossakin tuomiokunnassa aiheuttavat poikkeuksia siitä, mitä edellä tässä luvussa on säädetty, määrää siitä korkein oikeus.

Kjhlakunnantuomarin on määrättävä, milloin varsinaisten käräjien yleiset istunnot alkavat. Luettelot istuntojen alkamisajoista on talvikäräjien osalta ennen edellisen vuoden lokakuun loppua ja syyskäräjien kohdalta ennen huhtikuun loppua lähetettävä hovioikeuteen sekä asetettava kuntien ja käräjähuoneistojen ilmoitustauluille. Hovioikeuden toimesta luettelot on marras- ja toukokuun kuluessa julkaistava virallisessa lehdessä.

Jos on pakottavia syitä sen ajan muuttamiseen, joksi käräjät on kuulutettu, kihlakunnantuomarin on viivytyksettä toimitettava asiasta kuulutus käräjäkuntaan kuuluvien kuntien ja käräjähuoneiston ilmoitustauluille sekä ilmoitus hovioikeuteen.

Kihlakunnanoikeuden istunto aloitetaan kello 9, jollei erityisten olosuhteiden vuoksi toisin määrätä. Istuntoa ei saa ilman erityistä syytä jatkaa kello 19 jälkeen.

Lauantaina ei pidetä istuntoa, ellei siihen ole erityistä syytä.

Kihlakunnankäräjissä voidaan pitää samanaikaisesti kahta tai useampaa oikeudenistuntoa. Asioiden jakamisesta sekä lautamiesten osallistumisesta samanaikaisesti pidettäviin oikeudenistuntoihin määrää kihlakunnantuomari, ottaen huomioon, mitä siitä muualla laissa on säädetty.

Kjhlakunnanoikeudessa on pidettävä tuomiokirjaa sekä tarvittaessa muita pöytäkirjoja, niin kuin niistä on erikseen säädetty. Puheenjohtajan on allekirjoitettava ne.

Luetteloiden pitämisestä kihlakunnanoikeudessa sekä niistä kirjoitettavien otteiden ja jäljennösten lähettämisestä säädetään asetuksella.

Kjhlakunnantuomari voi määrätä pidettäväksi välikäräjät varsinaisten käräjien ja yleisten istuntojen välillä, niin usein kuin on tarpeen. Hänen tulee ilmoittaa asiasta sille tai niille virallisille syyttäjille ja lautamiehille, joiden on oltava saapuvilla välikäräjäistunnossa.

Välikäräjiin määrätään tai lykätään asiat, jotka lain mukaan tai muutoin kiireellisyytensä vuoksi on otettava käsiteltäviksi ennen seuraavaa varsinaisten käräjien yleistä istuntoa. Kihlakunnantuomarin tai kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan harkinnan mukaan voidaan välikäräjissä ottaa käsiteltäviksi myös muunlaisia asioita.

Välikäräjäistuntoon on muutoin sovellettava, mitä kihlakunnanoikeuden varsinaisten käräjien istunnosta on säädetty.