Laki Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta. (443 / 1948, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4 §.
Pankin rahastot ovat:
kantarahasto, joka on saatettava viidentuhannen miljoonan markan suuruiseksi ja siinä määrässä pysytettävä; sekä
vararahasto, jota on kartutettava niinkuin jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään ja johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden arvoa.
21 §.
Pankissa on, paitsi johtokunnan jäsenten virkoja, pankkivaltuusmiesten vahvistaman palkkaussäännön rajoissa konttormjohtajien tointen ohella seuraavat pysyväiset toimet, nimittäin pääsihteerin ja sihteerien, ylikamreerin, ylikassanhoitajan, osastopäällikköjen, kamreerien, kirjeenvaihtajien, taloudenhoitajan, kassanhoitajien, kirjanpitäjien, kanslistien, kirjaajan, arkistonhoitajan, konttori- ja kassa-apulaisten, puhelinkeskuksenhoitajien, taloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtajan, osastopäällikköjen, tutkijain ja aktuaarien toimet sekä ylivahtimestarin, vahtimestarien, autonkuljettajien esimiehen, autonkuljettajien, asentajien, lämmittäjien, talonmiesten ja vartijain toimet ynnä tarpeellinen määrä rahanlaskijoita ja apulaisia.
30 §.
Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat yhteensä nousseet kymmeneentuhanteen miljoonaan markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoitosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan voitosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä yleisiin tarkoituksiin käytettäväksi.
Jos pankin liike on tuottanut tappiota, on se korvattava pankin käyttämättömistä voittovaroista. Elleivät ne tarpeeseen riitä, on. vajaus peitettävä vararahastosta. Jos vararahasto on siten vähentynyt, on seuraavien vuosien voitto lähinnä käytettävä rahaston palauttamiseksi sen entiseen määrään.