Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta (755 / 2026, alkuperäinen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
2 § Avustettava toiminta
Sen lisäksi, mitä sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun lain (284/2023) 3 §:ssä säädetään avustettavasta toiminnasta, avustuksia voidaan myöntää huomioiden erityisesti toiminnan yleishyödyllisyys ja yhteiskunnallinen tarve.
Painopisteenä valtionavustuksissa on järjestön toiminnassa osoitettava konkreettinen ja kohtaava asiakastyö. Avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista.
Avustusta ei voida ilman erityistä syytä myöntää valtion, kunnan tai hyvinvointialueen vastuulle kuuluvien tehtävien rahoittamiseen, ellei näillä toimilla ole välitöntä yhteyttä kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon.
3 § Avustuksen myöntämisen erityiset edellytykset
Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain (688/2001) 7 §:ssä säädetään, avustuksen myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että:
1) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustetuksi haetusta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen;
2) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen;
3) haettaessa avustusta on esitetty riittävä selvitys toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa omavastuuosuus ja lisäksi investointiavustuksissa avustetun omaisuuden käyttökulut;
4) avustus kohdistuu avustustoiminnalle määriteltyihin avustuskokonaisuuksiin;
5) avustettavaksi haettua toimintaa on sopeutettu toimintaympäristön muutoksiin;
6) haettaessa avustusta on selvitetty toiminnan mahdollinen rinnakkaisuus tai päällekkäisyys muiden toimijoiden toiminnan kanssa;
7) haettaessa avustusta on selvitetty toiminnan tavoittavuus ja osallistumisen avoimuus;
8) avustettavaksi haetun toiminnan kulujen arvioidaan olevan kohtuullisia ja perusteltuja suhteessa toiminnan vaatimuksiin; ja
9) avustuksen hakija on huomioinut riittävästi aiemmin mahdollisesti saamansa palautteen avustusten käytöstä.
Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan.
Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä elokuuta 2026.