Laki työeläkevakuutu… (563 / 2026, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta ja 18 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (563 / 2026, alkuperäinen)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

5 a § Luotonotto ja takaus kiinteistösijoitustoiminnassa

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on työeläkevakuutusyhtiön puolesta suoraan tai välillisesti omistaa kiinteää omaisuutta, saa ottaa muutakin kuin vakuutusyhtiölain 15 luvun 1 §:ssä tarkoitettua luottoa kiinteistösijoitustoiminnassaan.

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisö saa käyttää vierasta pääomaa kiinteistöjen omistamiseen ja hankintaan sekä asuntojen tai muiden rakennusten omistamiseen, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen ottamien luottojen yhteismäärä saa olla korkeintaan kymmenen prosenttia kaikista työeläkevakuutusyhtiön sijoituksista ja 50 prosenttia kaikista työeläkevakuutusyhtiön kiinteistösijoituksista.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään tytäryhteisöstä, sovelletaan myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitsevaan siihen rinnastettavaan yhtiöön ja yhteisöön.

Työeläkevakuutusyhtiö voi antaa takauksen tässä pykälässä säädetyn luoton vakuudeksi. Mitä vakuutusyhtiölain 15 luvun 3 §:ssä säädetään vakuuden antamisesta tytäryhteisölle, sovelletaan myös tämän pykälän mukaisen tytäryhteisön sitoumukseen.

18 § Siirrot ositettuun ja osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen

Työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä on vakavaraisuusrajan 3,5-kertainen määrä, kuitenkin vähintään 40 prosenttia vastuuvelasta, josta on vähennetty osittamaton lisävakuutusvastuu ja erät, joita yrittäjän eläkelain 139 §:n 2 momentin mukaan ei oteta huomioon vakuutusmaksuvastuussa. Jos työeläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuspääoma on kahtena peräkkäisenä vuonna suurempi kuin vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, työeläkevakuutusyhtiön on jälkimmäisestä vuodesta lukien siirrettävä vuosittain ositettuun lisävakuutusvastuuseen määrä, joka on yksi kolmasosa siitä määrästä, jolla yhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää sen enimmäismäärän. Jos ylityksen voidaan katsoa olevan luonteeltaan pysyvä, yhtiön on järjestettävä toimintansa siten, että yhtiön vakavaraisuuspääoma palautuu enimmäismäärää pienemmäksi.