Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta (407 / 2026, alkuperäinen)

Arkkipiispan vaalissa ja piispan vaalissa kullakin äänioikeutetulla on yksi ääni. Kukin äänioikeutettu äänestää asettamalla ehdokkaaksi asetetut papit tai osan heistä suosituimmuusjärjestykseen.

Tuomiokapitulin on kahden viikon kuluessa oikaisumenettelylle varatun määräajan päättymisestä:

Äänestyslipun tulee olla vakiokokoa 210x297 mm. Lipun sisäpuolelle on painettava vaalin yksilöivä otsikko, joka jää lippua taitettaessa taittamattomaksi. Äänestyslipusta on käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan.

Avatun äänestyslipun oikealla puolella tulee olla vaalin ehdokkaiden määrän verran numeroituja viivoja ehdokkaiden nimien kirjoittamista varten. Äänestyslipun on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen.

Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaiden etu- ja sukunimen haluamassaan suosituimmuusjärjestyksessä sen mukaan, ketä hän pitää parhaana virkaan ja mille sijoille hän asettaa muut ehdokkaat. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän ehdokkaita. Merkinnät on vaalikokouksessa tehtävä siten, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestämiseen ja äänestyslipun leimaamiseen sovelletaan lisäksi 39 §:n 2–4 momenttia. Vaalitoimituksessa ei sallita ehdokkaita koskevaa keskustelua.

Äänioikeutettu, joka ei voi saapua vaalitoimitukseen, saa äänestää ennakkoon lähettämällä taitetun äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa, jonka päälle hän on merkinnyt nimensä ja sen, että siinä on hänen äänestyslippunsa. Kuori on, jollei sitä 3 momentin mukaan ole jätettävä avaamatta, avattava äänestyksen alkaessa vaalisalaisuus säilyttäen. Äänestyslippu on leimattava ja sitä lukematta pantava samaan uurnaan kuin muut äänestysliput.

Jollei äänestäneellä ole äänioikeutta, puheenjohtajan on pantava vaalitoimituksessa annettu äänestyslippu avaamattomana tämän nimellä varustettuun erilliseen suljettuun kuoreen tai jätettävä 2 momentissa tarkoitettu kuori avaamatta sekä lähetettävä kuoret tuomiokapitulille. Puheenjohtajan ratkaisun perusteet on merkittävä pöytäkirjaan.

Äänestyslippu on kokonaan mitätön, jos:

Äänestyslippu on osittain mitätön, jos:

Edellä 2 momentissa tarkoitettu äänestyslippu on mitätön sen ehdokkaan osalta, jota virhe koskee, ja äänestyslippuun sen jälkeisille sijoille merkittyjen ehdokkaiden osalta.

Vaalitoimituksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään äänestyslippujen lukumäärä, ketkä ovat äänestäneet vaalikokouksessa ja ketkä ennakkoäänestyksessä sekä vaalitoimituksen kulku. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Sen tarkastaa kaksi vaalitoimituksessa valittua tarkastajaa.

Tuomiokapituli avaa istunnossaan vaaliasiakirjat sisältävät päällykset ja laskee annetut äänet. Tuomiokapitulin on ratkaistava, otetaanko 93 §:n 3 momentissa tarkoitettu äänestyslippu huomioon ääntenlaskennassa ja onko jokin äänestyslippu kokonaan tai osittain mitätön 93 a §:n perusteella.

Ääniä laskettaessa jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ensimmäiseksi. Jos joku ehdokkaista on merkitty ensimmäiselle sijalle yli puolessa äänestyslipuista, hän tulee valituksi.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta ensimmäisen laskentakierroksen äänistä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas. Karsiutuneen ehdokkaan saamat äänet siirretään niille ehdokkaille, jotka on merkitty äänestyslippuun seuraavalle sijalle. Jos joku ehdokkaista on tämän jälkeen saanut yli puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi.

Jos kukaan ehdokkaista ei ole toisen laskentakierroksen jälkeenkään tullut valituksi, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas. Karsiutuneen ehdokkaan saamat äänet siirretään niille ehdokkaille, jotka on merkitty äänestyslippuun seuraavalle sijalle. Jos seuraavalle sijalle merkitty ehdokas on jo karsiutunut, äänestyslippu siirretään tätä seuraavalla sijalla olevalle ehdokkaalle. Ehdokkaiden karsimista ja äänten siirtämistä jatketaan niin kauan, kunnes joku ehdokkaista on saanut yli puolet annetuista äänistä.

Jos karsintatilanteessa vähintään kaksi ehdokasta on saanut saman alimman äänimäärän, karsiutuva ehdokas ratkaistaan edellisen laskentakierroksen tuloksen perusteella siten, että edellisellä laskentakierroksella pienimmän kokonaisäänimäärän saanut ehdokas karsiutuu. Jos edellisen laskentakierroksen kokonaisäänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan karsiutuva ehdokas sitä edeltävän laskentakierroksen kokonaisäänimäärän mukaan. Tätä jatketaan siihen laskentakierrokseen saakka, jossa jonkun ehdokkaan kokonaisäänimäärä on muita pienempi. Jos ehdokkaiden äänimäärät ovat kaikilla laskentakierroksilla samat, karsiutuva ehdokas ratkaistaan arpomalla.

Jos tasaäänitilanne syntyy ensimmäisellä laskentakierroksella, vähiten toisen sijan ääniä saanut ehdokas karsiutuu. Jos toisen sijan ääniä on yhtä paljon, ratkaistaan karsiutuva ehdokas kolmannen sijan äänien lukumäärän perusteella. Tätä jatketaan, kunnes jonkun ehdokkaan äänien määrä on muita pienempi. Jos ehdokkaiden äänimäärät ovat kaikilla sijoilla samat, karsiutuva ehdokas ratkaistaan arpomalla.

Arkkipiispan vaalissa arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet jaetaan luvulla kolme. Muutoin vaalin tuloksen laskemiseen sovelletaan 95, 95 a ja 95 b §:ää. Arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänestysliput on merkittävä siten, että ne erottuvat muista äänestyslipuista. Arkkihiippakunnan äänioikeutettujen antamat äänet laskettuna yhteen ehdokkaan saamien muiden äänien kanssa muodostavat ehdokkaan äänimäärän.

Ehdokkaista tulee valituksi se, joka on saanut yli puolet ehdokkaiden yhteen lasketusta äänimäärästä. Tasaäänitilanteessa noudatetaan, mitä 95 b §:ssä säädetään. Tuomiokapituli vahvistaa vaalin tuloksen. Vaalin tuloksen vahvistamista koskevaan päätökseen merkitään jokaisella äänestyskierroksella annettujen äänien määrä, ehdokkaiden saamat äänimäärät sekä se, miten karsitun ehdokkaan äänet on siirretty muille ehdokkaille. Tuomiokapituli ilmoittaa vaalin tuloksen pöytäkirjanotteella ehdokkaille ja valitsijayhdistysten asiamiehille. Vaalin tulos on valitusosoituksineen julkaistava yleisessä tietoverkossa kirkkolain 10 luvun 25 §:ssä säädetyllä tavalla. Ehdokkaana olleen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä siitä, kun tuomiokapitulin pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa.

Jos piispan vaalissa ehdokkaaksi asetettu tai piispaksi valittu kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt tai viranhoitomääräys annettu, piispan valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista.