Maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta (973 / 2025, alkuperäinen)
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
3 § Salmonellavalvonnan toteuttaminen
Salmonellavalvontaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa hautomossa, emokasvattamossa, emokanalassa tai kasvatuskanalassa, jossa kuoriutuvia tai kasvatettavia lintuja tai niiden jälkeläisiä ei toimiteta 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun broileri- tai kalkkunakasvattamoon tai 6 kohdassa tarkoitettuun kanalaan.
4 § Ilmoitus uusien lintujen ottamisesta pitopaikkaan
Toimijan tulee tehdä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien lintujen ottamisesta salmonellavalvonnan piirissä olevaan 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pitopaikkaan. Jos pitopaikkaan otetaan lintujen sijasta siitosmunia ja siitosmunista haudotut linnut siirretään samassa pitopaikassa sijaitsevaan, salmonellavalvonnan piirissä olevaan 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun emokasvattamoon, emokanalaan, broileri- tai kalkkunakasvattamoon, kasvatuskanalaan tai kanalaan, toimijan on tehtävä kunnaneläinlääkärille ilmoitus uusien siitosmunien ottamisesta pitopaikkaan. Ilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa lintuparven tai siitosmunien saapumisesta. Vaihtoehtoisesti kunnaneläinlääkärille voidaan toimittaa etukäteen tieto kuluvana tai seuraavana kalenterivuonna saapuvien parvien tai siitosmunaerien suunnitelluista saapumisajankohdista.
5 § Ilmoitus salmonellatartunnasta
Jos nautojen, sikojen, kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa todetaan salmonellatartunta pitopaikan muussa eläimessä kuin naudassa, siassa, kanassa tai kalkkunassa taikka tartunta todetaan ihmisessä, joka asuu tilalla vakituisesti tai osallistuu pitopaikan eläinten hoitoon, toimijan on ilmoitettava asiasta kunnaneläinlääkärille tai Ruokavirastolle.
20 § Viranomaistarkastukset
Kunnaneläinlääkärin on tehtävä kustakin 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, jonka jäljennös on luovutettava toimijalle sekä toimitettava Ruokavirastoon.
29 § Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa esiintyvän salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehtävä päätös
Jos muussa kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa kuin hautomossa on todettu salmonella kana- tai kalkkunaparvessa tai eläinterveysviranomainen epäilee kana- tai kalkkunaparvessa salmonellatartuntaa, on tehtävä päätös, jolla:
1) kielletään kanojen ja kalkkunoiden sekä niiden siitosmunien tuominen pitopaikkaan;
2) kielletään kanojen ja kalkkunoiden siirtäminen pitopaikan eri eläintenpitoyksiköiden välillä;
3) kielletään kanojen ja kalkkunoiden vieminen pois pitopaikasta, lukuun ottamatta niiden viemistä teurastettaviksi Suomessa sijaitsevaan teurastamoon taikka lopetettaviksi ja hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellatartunnan leviämisen vaaraa;
4) kielletään kanojen ja kalkkunoiden munien vieminen pois pitopaikasta muualle kuin hävitettäviksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellan leviämisen vaaraa, taikka raaka-aineeksi Suomessa sijaitsevaan munatuotteita valmistavaan hyväksyttyyn elintarvikehuoneistoon, jossa munatuotteiden valmistusprosessi on riittävä tuhomaan salmonellan;
5) velvoitetaan merkitsemään elintarvikekäyttöön tarkoitettujen kananmunien kuljetuspakkaukset ja pakkausten uloimmat kananmunat ennen niiden lähettämistä pitopaikasta sekä, jos on todettu Salmonella Enteritidis- tai Salmonella Typhimurium -tartunta tai jos pitopaikan kananmunien on todettu olevan ruokamyrkytysepidemian lähteenä, merkitsemään kaikki kananmunat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä munien kaupan pitämisen vaatimusten osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 589/2008 kumoamisesta annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2465 9 artiklassa tarkoitetulla merkinnällä;
6) kielletään kanan ja kalkkunan lihan ja sivutuotteiden luovuttaminen pitopaikasta muualle kuin hävitettäväksi tavalla, josta ei aiheudu salmonellatartunnan leviämisen vaaraa;
7) velvoitetaan käsittelemään lintujen lantaa ja käytettyjä kuivikkeita siten, että salmonellatartunnan leviäminen niiden välityksellä estyy;
8) velvoitetaan tarvittaessa käsittelemään lintujen tai niiden lannan kanssa kosketuksissa olleita välineitä, koneita ja muita tavaroita sekä piha- ja laidunalueita salmonellatartunnan hävittämiseksi;
9) velvoitetaan huolehtimaan henkilöiden suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta sekä toimenpiteistä tartunnan leviämisen estämiseksi eläinsuojien sisään- ja uloskäyntien yhteydessä;
10) velvoitetaan pitämään siipikarja sisätiloissa tai aidatussa ulkotarhassa sekä estämään koirien ja kissojen pääsy eläinsuojiin; sekä
11) toteuttamaan tarvittavia haittaeläinten ja hyönteisten hävittämistoimenpiteitä.
32 § Päätöstä koskevat poikkeusluvat
Nautojen tai sikojen pitopaikassa eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa voi koskea mitä tahansa tämän asetuksen 28 §:n 1 ja 3–9 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä.
Eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa tämän asetuksen 28 §:n 2 kohdassa tarkoitettuun kieltoon viedä nautoja tai sikoja pois pitopaikasta voidaan myöntää, jos pitopaikassa toteutetaan toimenpiteitä, jotka ovat riittäviä estämään salmonellatartunnan leviämisen eläinten ja kuljetusvälineiden mukana määränpäänä olevaan pitopaikkaan tai teurastamoon; ja
1) eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, joka on ollut toiminnassa jo ennen salmonellatartunnan toteamista pitopaikassa, ja eläinterveysviranomainen on ottanut yksiköstä näytteitä liitteen 2 4 ja 5 kohdan mukaisesti, eikä näytteistä todettu salmonellaa;
2) eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, jonka toiminta on eriytetty vasta sen jälkeen, kun salmonellatartunta on todettu pitopaikan muussa yksikössä, ja toimija on eriyttämisen jälkeen tehnyt yksikössä riittävän näytteenoton ja eläinterveysviranomainen on tämän jälkeen ottanut yksiköstä näytteitä kertaalleen liitteen 2 7 ja 8 kohdan mukaisesti, eikä näytteistä todettu salmonellaa;
3) eläimet kuuluvat erilliseen epidemiologiseen yksikköön, jossa on ollut salmonellatartunta, ja toimija on toteuttamiensa taudinhävittämistoimenpiteiden jälkeen tehnyt yksikössä riittävän näytteenoton ja eläinterveysviranomainen on tämän jälkeen ottanut yksiköstä näytteitä kahdesti peräkkäin liitteen 2 7 kohdan mukaisesti ja kertaalleen liitteen 2 8 kohdan mukaisesti, eikä näytteistä todettu salmonellaa; tai
4) eläimet sijoitetaan määränpäänä olevassa pitopaikassa erilliseen osastoon, jossa ei ennestään ole muualta tulleita eläimiä ja josta salmonellatartunnan leviäminen edelleen voidaan estää, ja määränpäänä olevan pitopaikan muissa osastoissa seurataan tautitilannetta sitä varten laaditun näytteenottosuunnitelman mukaisesti.
Edellä 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa määränpäänä olevasta pitopaikasta vastaavalle toimijalle on osoitettava 28 §:ssä tarkoitettu päätös, jota sovelletaan vain siihen osastoon, johon eläimet siirretään. Siirrot on keskeytettävä, jos salmonellatartunta leviää määränpäänä olevan pitopaikan muihin osastoihin tai edelleen muihin pitopaikkoihin.
Lupa poiketa 28 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta kiellosta viedä nautoja ja sikoja pois pitopaikasta voidaan lisäksi perustellusta syystä myöntää eläinten siirtoon sellaiseen pitopaikkaan, jossa epäillään tai esiintyy salmonellatartuntaa.
Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikassa eläintautilain 32 §:n 3 momentin mukainen poikkeuslupa voi koskea tämän asetuksen 29 §:n 1 momentin 1–11 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä tai, jos kyseessä on hautomo, poikkeuslupa voi koskea tämän asetuksen 30 §:n 1–8 kohdassa tarkoitettua kieltoa tai toimenpidettä. Poikkeuslupa voi koskea vain parvia, joissa ei ole todettu salmonellatartuntaa ja jotka kuuluvat eri epidemiologiseen yksikköön kuin parvi, jossa salmonellatartunta on todettu. Hautomon osalta poikkeuslupa voi koskea vain sellaista hautomon osaa, jossa ei ole todettu salmonellatartuntaa tai haudottu salmonellapositiivisen emoparven munia.
34 § Nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen voimassaolo
Jos nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan päätöksen perusteena olevan laboratoriotutkimuksen tulosta epäillään virheelliseksi laboratoriokontaminaation tai muun perustellun syyn takia, päätöksen kumoamiseksi kuitenkin riittää, että 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta ensimmäisestä tutkimuksesta on saatu negatiivinen tulos. Jos nautojen tai sikojen pitopaikkaa koskevan päätöksen syynä on ollut salmonellatartunnan toteaminen yksittäisen eläimen tutkimuksessa tai tuotantoympäristöstä, rehusta tai rehuympäristöstä otetusta yksittäisestä näytteestä, päätöksen kumoamiseksi riittää, että 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta ensimmäisestä tutkimuksesta on saatu negatiivinen tulos ja että muut 1 momentissa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Jos pitopaikassa on erillisiä epidemiologisia yksiköitä, jotka on todettu tämän asetuksen 32 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti salmonellatartunnasta vapaiksi, päätöksen kumoamiseen vaaditaan tämän pykälän 1 momentin 3 ja 4 kohdan mukainen näytteenotto näistä yksiköistä vain tarvittaessa.
35 § Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikkaa koskevan salmonellatartunnan leviämisen estämiseksi tehdyn päätöksen voimassaolo
Hautomoa koskeva 30 §:n mukainen päätös voidaan kumota, kun:
1) 33 §:n mukaisesti ilmoitetut toimenpiteet on toteutettu;
2) salmonellatartunnan saaneen emoparven munat sekä munat, joihin salmonellatartunta on voinut levitä, on hävitetty tai munista kuoriutuneet poikaset on lopetettu ja hävitetty;
3) edellä 30 §:n 5 ja 8 kohdissa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;
4) hautomossa on suoritettu riittävä puhdistus ja desinfiointi; sekä
5) eläinterveysviranomaisen liitteen 3 8 kohdan mukaisesti hautomosta ottamista pintapuhtausnäytteistä on saatu negatiiviset tutkimustulokset.
36 § Rehujen salmonellanäytteenotto
Kun pitopaikan naudassa, siassa, kana- tai kalkkunaparvessa, tuotantoympäristössä tai rehuympäristössä on todettu salmonellatartunta, nautojen, sikojen, kanojen ja kalkkunoiden rehusta on otettava näytteitä tartuntalähteen selvittämiseksi, jollei rehujen osuutta tartunnan lähteenä voida perustellusta syystä sulkea pois tai jollei rehua ole jo muutoin todettu tartuntalähteeksi. Ruokavirasto vastaa näytteenoton järjestämisestä. Rehunäytteet otetaan siilosta, säkistä tai muusta rehujen varastointipaikasta.
Jos 1 momentissa tarkoitetuissa rehunäytteissä todetaan salmonellaa, Ruokaviraston tulee pyrkiä selvittämään salmonellan lähde.
41 § Ilmoittaminen positiivisesta tutkimustuloksesta
Ruokaviraston on välittömästi ilmoitettava positiivisen salmonellatutkimustuloksen varmistumisesta hyväksytylle elintarvikehuoneistolle ja hyväksyttyä elintarvikehuoneistoa valvovalle viranomaiselle. Naudan tai sian imusolmukenäytteen positiivisesta tutkimustuloksesta Ruokaviraston on lisäksi ilmoitettava eläimen teurastettavaksi toimittaneen pitopaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille.
47 § Ilmoittaminen positiivisesta kampylobakteeritutkimustuloksesta
Ruokaviraston on ilmoitettava positiivisen kampylobakteerituloksen varmistumisesta bakteerikannan toimittaneelle laboratoriolle, teurastamolle, teurastamossa toimivalle virkaeläinlääkärille, pitopaikasta vastaavalle toimijalle sekä pitopaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Liite 6
STEC-TUTKIMUKSET RUHOISTA
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
2 Näytteenotto, näytteiden käsittely ja tutkiminen
Näytteet otetaan lihantarkastuksessa hyväksytyistä ruhoista ennen niiden jäähdytystä. Ruhosta otetaan kaksi pintasivelynäytettä. Pintasivelynäytteet otetaan sivelemällä yhteensä noin 1 400 cm 2 :n kokoinen alue ruhossa.
Ensimmäinen pintasivelynäyte otetaan reiden sisäpinnalta, lantio-ontelosta ja reiden ulkopinnalta yhtenäiseltä noin 700 cm 2 :n (20 cm x 35 cm) alueelta. Sivelyalue ulottuu reiden ulkopinnalle vain noin 5 cm:n leveydeltä.
Toinen pintasivelynäyte otetaan rinta- ja vatsaontelon seinämän sisä- ja ulkopinnoilta rintalastan alueelta. Sekä seinämän sisä- että ulkopinnoilta sivellään noin 5 cm:n levyinen alue. Siveltävä alue on kokonaisuudessaan kooltaan noin 700 cm 2 (10 cm x 70 cm).
Näytteenotossa käytetään kahta kostutettua näytteenottosientä tai sidetaitosta. Samasta ruhosta otetut näytteet yhdistetään sivelyn jälkeen samaan muovipussiin tai -purkkiin. Muovipussi tai purkki merkitään siten, että eläimen tunnistetiedot ja näytteenottoajankohta voidaan selvittää. Naudan tunnistetietona käytetään EU-tunnusta.
Näytteiden käsittely ja tutkiminen tehdään käytettävän tutkimusmenetelmän mukaisesti. Näytteiden tutkiminen on aloitettava 48 tunnin kuluessa näytteenotosta.