Laki Kevasta annetun lain muuttamisesta (555 / 2024, alkuperäinen)

Finanssivalvonta valvoo, että Keva noudattaa tätä lakia ja muuta sitä koskevaa työeläkevakuutustoiminnan lainsäädäntöä ja siihen liittyviä hyviä toimintatapoja. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että Kevan toiminta on järjestetty eläketurvaan kuuluvat edut turvaavalla tavalla ja että Kevan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ovat riittävät ja luotettavat.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Finanssivalvonnan valvontatehtävään ei kuitenkaan kuulu 24 §:ssä tarkoitettu toiminta.

Finanssivalvonta voi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi Kevan hallinnon ja tilien erityistilintarkastuksen.

Valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että:

Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015).

Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi Kevan tilien erityistilintarkastuksen 24 §:ssä tarkoitettuun toimintaan liittyen.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava Kevaa ammattitaitoisesti eläkelaitoksen toiminnan tarkoitus huomioon ottaen, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.

Valtuutettujen kokous järjestetään joko varsinaisena kokouksena tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvana kokouksena.

Vaalivaliokunta valmistelee valtuutetuille ehdotuksen luottamushenkilöiden palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi.

Vaalivaliokunnan kokous järjestetään joko varsinaisena kokouksena tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvana kokouksena.

Vaalivaliokunnan jäsenten tulee olla Kevan valtuutettuja. Vaalivaliokunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vaalivaliokunnan jäsenen henkilökohtainen varavaltuutettu toimii valiokuntaan valitun henkilön varajäsenenä. Vaalivaliokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja toiminnasta määrätään tarkemmin valtuutettujen hyväksymässä vaalivaliokunnan työjärjestyksessä.

Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.

Hallitukselle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa taikka sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa:

Edellä 8 b §:n 1 momentissa, 8 c §:n 2 momentissa tai 9 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sähköinen kokous voidaan pitää käyttäen sellaista videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, että:

Edellä 9 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Asia on käsitelty, kun kaikki hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta.

Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta.

Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä on huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa.

Toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen, ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus. Toimitusjohtaja ei saa olla Kevan valtuutettu tai hallituksen jäsen eikä 34 a §:ssä tarkoitettu vastuullinen matemaatikko.

Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana ei saa olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).

Vähintään puolella hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Finanssivalvonta myönnä tästä poikkeusta. Poikkeus voidaan myöntää, jos se ei vaaranna Kevan tehokasta valvontaa eikä Kevan toiminnan hoitamista terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Hallituksen jäsen taikka toimitusjohtaja ei saa olla työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.

Kevan on ilmoitettava hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on esitettävä selvitys siitä, että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja täyttävät 9, 14 ja 14 a §:n mukaiset vaatimukset.

Valtiovarainministeriö, kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki arvioivat vuosittain eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta varten Kevan on toimitettava mainituille tahoille riittävät tiedot.

Kevan on toimitettava Finanssivalvonnalle yhteenveto riskiarviosta sekä siitä tehdyt johtopäätökset. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin riskiarvion tulokset, kuvaus käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmät oletukset.

Kevassa on oltava vastuullinen matemaatikko, jonka tehtävänä on huolehtia Kevassa sovellettavien vakuutusmatemaattisten menetelmien asianmukaisuudesta sekä siitä, että 19 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteet täyttävät tämän lain vaatimukset.

Vastuullisen matemaatikon on annettava hallitukselle vuosittain arvio siitä, että 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tehtävää on hoidettu mainitun pykälän 2 momentissa edellytetyllä tavalla.

Vastuullisen matemaatikon kelpoisuusvaatimuksiin ja kelpoisuuden vahvistamiseen sekä kurinpidollisiin seuraamuksiin sovelletaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 31 luvun 5–7, 7 a, 7 b, 8 ja 9 §:ää. Vastuullisen matemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä: