Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1060 / 2024, alkuperäinen)

Viljelijä voi valita eläinlajikohtaisia toimenpiteitä vuosittain eläinten hyvinvointikorvausta hakiessaan. Viljelijä voi sitoutua toteuttamaan toimenpiteitä yhden tai usean eläinlajin osalta. Kunkin eläinlajin osalta on valittava vähintään kyseisen eläinlajin hyvinvointisuunnitelmaa koskeva toimenpide. Viljelijä voi valita eläinlajikohtaisen toimenpiteen, jos toimenpide soveltuu maatilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiin järjestelyihin. Viljelijän on toteutettava toimenpidettä koko sitoumuskauden ajan tuotantomuotoon liittyviä tavanomaisia tuotantotaukoja lukuun ottamatta sen eläinlajin tai eläinryhmän tuotantoeläinten osalta, jotka ovat toimenpiteen kohteena ja viljelijän hallinnassa.

Nautatilalla on noudatettava 1 momentissa säädetyn lisäksi nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (592/2010) 6 §:n 3 ja 4 momentissa, 10 §:ssä sekä 13 §:n 2 ja 3 momentissa säädettyä.

Nautojen poikima-, hoito- ja sairaskarsinoita koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien nautojen osalta. Jokaista alkavaa poikimatonta 50 naudan ryhmää kohti on oltava vähintään yksi kiinteä tai osista koottavissa oleva erillinen karsina tai muu vastaava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsinassa enintään 12 kuukauden ikäisillä naudoilla on oltava tilaa vähintään kuusi neliömetriä eläintä kohden ja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaa on oltava vähintään yhdeksän neliömetriä eläintä kohden.

Maatilalla on oltava syntyville vasikoille pakastettua ternimaitoa, ternimaitojauhetta tai täydennysrehua, joka sisältää ternimaitoa tai naudan immunoglobuliinia. Ternimaidon laatu on mitattava ennen pakastamista. Pakastetun ternimaidon laadusta on pidettävä kirjaa. Vasikan on saatava maito tai maitojuoma imemällä nisästä tai tutista koko juottokauden ajan.

Kastraatiokivun lievitystä koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien karjuporsaiden osalta. Kastraatiossa on käytettävä puudutetta. Kastraatiokivun jatkohoitoon on käytettävä kipulääkettä kastraatiota seuraavana päivänä. Maatilalla on oltava karjuporsaiden kastraatiokäytännöistä hoito- ja lääkityssuunnitelma, jonka eläinlääkäri tekee lääkkeen luovutuksen yhteydessä. Viljelijän on kirjattava lääkkeiden käytön tarkoitus ja käyttö sekä karjuporsaiden kastraatiokäytännöt.

Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinten hyvinvoinnista annetun lain 16 §:n 2 momentissa säädettyä.

Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinten hyvinvoinnista annetun lain 35 §:n 3 momentissa, lampaiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 3 momentissa, 4 §:n 1 ja 3 momentissa, 5 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 1 momentissa sekä vuohien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 3 momentissa, 4 §:n 1 momentissa, 5 §:n 1 ja 3 momentissa sekä 12 §:n 2 momentissa säädettyä.

Eläinten hyvinvointikorvausta voidaan maksaa vuosittain korvauskelpoisista eläimistä eläinyksikköä kohden seuraavasti: