Laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta (281 / 2023, alkuperäinen)

Tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi pidetään rekisteriä eläinlääkärinammatin harjoittajista. Ruokavirasto on eläinlääkärirekisterin rekisterinpitäjä. Eläinlääkärirekisteriin merkitsemisen yhteydessä Ruokavirasto antaa eläinlääkärinammatin harjoittajalle tunnusnumeron.

Rekisteriin talletettavia tietoja ovat:

Ruokavirasto voi tallettaa eläinlääkärirekisteriin tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamisen edellyttämät tiedot eläinlääkärinammatin harjoittajan ammattitoiminnassaan saamasta varoituksesta, sakko- tai vankeusrangaistuksesta sekä viraltapanosta tai virantoimituksesta erottamisesta. Nämä tiedot samoin kuin 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan tallettaa rekisteriin, vaikka asiaa koskeva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi Ruokavirasto voi tallettaa eläinlääkärirekisteriin muita kuin 2 momentin 1 kohdassa mainittuja tietoja suoritetusta jatkokoulutuksesta.

Muutoksenhausta yliopiston päätökseen säädetään yliopistolaissa (558/2009).

Ruokavirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä samoin kuin apteekilta ja lääketukkukaupalta 2, 4 ja 5 luvussa sekä 32 ja 42 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot ja selvitykset.

Erikoiseläinlääkärikoulutus on työelämässä jo toimineille eläinlääkäreille tarkoitettua koulutusta, jonka tavoitteena on syventää eläinlääkärin osaamista ja asiantuntijuutta tietyllä erikoisalalla sekä varmistaa erikoisalan osaaminen eläinlääkintäalan palvelujärjestelmässä ja muissa eläinlääkärille soveltuvissa tehtävissä.

Erikoiseläinlääkärikoulutusta järjestää Helsingin yliopisto. Se ottaa opiskelijat ja päättää opiskelijavalinnan perusteista. Koulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä ja laillistamisen edellytyksenä olevan pätevyyden hankittuaan toiminut vähintään vuoden ajan erikoisalaan soveltuvissa tehtävissä. Erikoiseläinlääkärikoulutus järjestetään koulutusohjelmana, jonka tavoitteellinen suorittamisaika täysipäiväisenä opiskeluna on kolme vuotta. Opiskelijan oikeuteen lukea hyväkseen tai korvata opintoja sovelletaan, mitä yliopistolain 44 §:n 3 momentissa säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä erikoiseläinlääkärikoulutuksen tavoitteista, opintojen rakenteesta, koulutusohjelmista, koulutuksesta annettavasta todistuksesta ja muista opintojen perusteista.

Eläinlääkärillä on oikeus käyttää erikoiseläinlääkärin nimikettä, jos hän on suorittanut erikoiseläinlääkärin tutkinnon tai 41 b §:ssä tarkoitetun erikoiseläinlääkärikoulutuksen taikka jos Ruokavirasto on myöntänyt hänelle tämän oikeuden ulkomailla hankitun pätevyyden perusteella.

Ruokavirasto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ulkomailla hankitun erikoiseläinlääkärin pätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Ruokavirasto voi myöntää oikeuden toimia erikoiseläinlääkärinä henkilölle, joka on muualla kuin Suomessa suorittanut erikoiseläinlääkärikoulutusta vastaavan koulutuksen. Oikeuden myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija on suorittanut Suomessa tarvittavat lisäopinnot eläinlääketieteen alalta. Lisäopinnoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.