Oikeusministeriön asetus velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista yksityishenkilön velkajärjestelyssä annetun oikeusministeriön asetuksen 4 ja 6 a §:n muuttamisesta (1034 / 2021, alkuperäinen)

Muihin välttämättömiin elinkustannuksiin luetaan velallisen ja hänen perheensä ravintomenot, vaatemenot, tavanomaisen suuruiset terveydenhoitomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, kodin ylläpidosta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä muut vastaavat menot. Näistä kustannuksista velallisen ei tarvitse esittää erillistä selvitystä, vaan ne otetaan huomioon kuukautta kohden seuraavan suuruisina:

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista rahamääristä voidaan poiketa, jos siihen on erityisiä perusteita. Tällaisia perusteita voivat olla erityisesti paikallisliikenteen maksun ylittävät työmatkakustannukset ja velallisen itse maksettavat, tavanomaista suuremmat säännölliset terveydenhoitomenot tai poikkeuksellisen suuri kertaluonteinen sairaudesta aiheutuva meno. Jos velallinen käyttää työmatkaansa omaa autoa, työmatkakustannukset voidaan ottaa huomioon samoin perustein kuin ne voidaan hyväksyä vähennykseksi verotuksessa.

Kuukausittaiset elinkustannukset voidaan ottaa huomioon 1 momentissa tarkoitettua alhaisempina, kun velallinen itse arvioi tulevansa toimeen vähemmillä kustannuksilla.

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 35 a §:n 3 momentissa tarkoitettu velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden perusteena oleva rahamäärä on 2 046 euroa.