Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksesta (605 / 2020, muutoksineen)

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 449/2020:

1 § (2.3.2023/269)Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteet

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 60 c §:n nojalla rahoitettavan yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen suuntaavaa sosiaalityön tutkimusta ja tukea siten sosiaalityön tutkimusperusteisuutta.

2 § Yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueet

Sosiaalihuoltolain 60 c §:n nojalla rahoitetun yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueet ovat: (2.3.2023/269)

1) sosiaalityötä sosiaali- ja terveydenhuollon etuuksien ja palveluiden järjestelmässä koskeva tutkimus;

2) sosiaalityön työmenetelmien tutkimus;

3) sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimus;

4) erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin kohdistuva tutkimus;

5) ennakoivan, ehkäisevän ja rakenteellisen sosiaalityön tutkimus sekä innovaatiot sosiaalityössä;

6) asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalityössä koskeva tutkimus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa painoalueissa on huomioitava hyvinvointialueiden käynnistymiseen liittyvät toiminnalliset reunaehdot ja mahdollisuudet sosiaalihuollon palveluissa ja sosiaalityössä. (2.3.2023/269)

3 § Valtakunnallinen sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmä

Sosiaalihuoltolain 60 c §:n 2 momentissa tarkoitetun sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmä asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolain 60 c §:ssä säädetään, arviointiryhmän tehtävänä on:

1) arvioida yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen tavoitteiden saavuttamista ja tutkimuksen laatua, määrää ja tuloksellisuutta sekä tehdä arviointien pohjalta ehdotus sosiaali- ja terveysministeriölle yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoituksen jakamisesta ja siinä käytettävistä perusteista;

2) seurata vuosittain yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen painoalueiden toteutumista;

3) tehdä yhteenveto arviointikauden tutkimustoiminnasta;

4) antaa lausuntoja ja seurata sosiaalityön tutkimuksen tarpeita ja tilaa sekä tehdä ehdotuksia tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseksi.

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Lisäksi arviointiryhmässä on oltava edustus ainakin opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetussa laissa (1230/2001) tarkoitetusta osaamiskeskuksesta, sosiaalityön yliopistollisista yksiköistä, ammattikorkeakouluista ja Suomen Akatemiasta sekä riittävä ja tasapuolinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Arviointiryhmässä on oltava riittävä tieteellinen asiantuntemus yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen eri tutkimusalueista ja -menetelmistä.

4 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.