Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (374 / 2017, alkuperäinen)

Rahoitus käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Rahoitus määräytyy:

Kunnalle myönnetään valtionosuutta 5 §:n 1 ja 1 a kohdassa mainittujen toimintojen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan, kun 2 momentissa säädetyllä tavalla lasketusta kunnan valtionosuuden perusteesta vähennetään 8 §:n mukaan lasketut kunnan omarahoitusosuudet.

Kunnan valtionosuuden perustetta varten lasketaan yhteen:

Kuntayhtymälle ja yksityiselle koulutuksen järjestäjälle myönnetään 5 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja varten rahoitusta 6 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärien, yksikköhintojen ja erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen mukaisesti laskettu valtionosuuden perustetta vastaava euromäärä.

Lukion yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan vuosittain kaikille koulutuksen järjestäjille lukiokoulutuksesta yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna aiheutuneiden valtakunnallisten kokonaiskustannusten perusteella, joista on ensin vähennetty 1,57 prosenttia lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta varten. Yksikköhintoja laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon ulkomailla järjestetystä opetuksesta aiheutuneita menoja eikä mainittua opetusta saavia opiskelijoita. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärä, jotka opiskelevat lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, painotetaan kertoimella 1,21. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden lukumäärää, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan kertoimella 0,65 lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita.

Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Ulkomailla järjestettävän koulutuksen yksikköhinta määrätään porrastamalla 23 §:n nojalla säädettyä lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja opetus- ja kulttuuriministeriö asetuksen nojalla määrää. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi erityisestä muusta kuin 24 a §:ssä tarkoitetusta syystä korottaa yksikköhintaa.

Jos opiskelija opiskelee aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tai lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, yksikköhinta on 65 prosenttia asianomaiselle koulutuksen järjestäjälle opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta lukuun ottamatta sisäoppilaitoksessa koulutusta saavia opiskelijoita.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi valtionosuusjärjestelmän merkittävien muutosten vaikutuksen tasoittamiseksi korottaa vuoden 2019 yksikköhintoja sellaisen lukiokoulutuksen järjestäjän osalta, jonka lukiokoulutuksen rahoitus 24 a §:n vuoksi pienenee.

Lukiokoulutuksen järjestäjille myönnetään lukiolain 4 a §:ssä tarkoitetun erityisen koulutustehtävän sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella erityisen koulutustehtävän lisärahoituksena euromäärä, joka yhteensä vastaa 24 §:n 1 momentissa säädettyä lukiokoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennettyä osuutta muutettuna kyseisen varainhoitovuoden kustannustasoon. Lisärahoitusta ei kuitenkaan makseta sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, joka perii lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettuja maksuja.

Koulutuksen järjestäjän suoritteet saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien ja erityiselle koulutustehtävälle säädettyjen painokertoimien tulot. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjäkohtaisesti korottaa painokertoimia erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella. Erityisen koulutustehtävän mukaisen toiminnan käynnistyessä ja sitä seuraavana kahtena varainhoitovuotena rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Aloittavan ensimmäisen vuosiluokan arvioitua opiskelijamäärää painotetaan kertoimella 5/12. Toteutuneen ja arvioidun opiskelijamäärän erotus otetaan huomioon kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden suoritteita laskettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestäjän lisärahoituksen laskennassa huomioon otettavien erityisen koulutustehtävän opiskelijoiden enimmäismäärästä lukiolain 3 §:ssä tarkoitetussa luvassa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetuista painokertoimista säädetään ja niiden korottamisen perusteista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Lukion, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen yksikköhintoja ja 24 a §:ssä tarkoitettua lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoitusta korotetaan yksityisen koulutuksen järjestäjän osalta siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta yksityiselle koulutuksen järjestäjälle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista mainitussa koulutusmuodossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa 1 momentin mukaan myönnetyn rahoituksen, lukuun ottamatta 10 §:n 1 ja 3 momentissa sekä 11 ja 24 a §:ssä tarkoitettua rahoitusta, varainhoitovuoden keskimääräisten opiskelijamäärien mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa rahoitus tarkistetaan kuitenkin enintään määrään, joka on 87,56 prosenttia ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätystä kokonaisopiskelijamäärästä.