Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta (105 / 2017, alkuperäinen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
15 §
Kelpoisuusvaatimuksista sisäministeriön poliisiosaston virkoihin säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994) ja sisäministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1056/2013).
Poliisiylijohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa ja poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslaissa.
Keskusrikospoliisin päällikön viran ja poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään poliisin hallinnosta annetussa laissa.
Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa Poliisiammattikorkeakoulusta (282/2014).
16 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
1) Poliisihallituksen poliisijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
2) Poliisihallituksen lupahallintopäälliköllä, tiedonhallintapäälliköllä, asehallintopäälliköllä ja arpajaishallintopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
3) Poliisihallituksen poliisiylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
4) suojelupoliisin apulaispäälliköllä ja suojelupoliisin osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
5) keskusrikospoliisin apulaispäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
6) keskusrikospoliisin rikosylitarkastajalla muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, poliisipäällystön tutkinnon tai poliisipäällystön virkatutkinnon lisäksi suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
7) keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä perehtyneisyys, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
8) apulaispoliisipäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito, johtamiskokemus ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
9) poliisilakimiehellä muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus ja tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito;
10) poliisitarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
11) rikostarkastajalla sekä paikallispoliisin rikosylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
12) suojelupoliisin ylitarkastajalla tehtävän sitä edellyttäessä käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
13) ylikomisariolla ja rikosylikomisariolla käytännössä osoitettu johtamistaito ja:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; tai
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
14) suojelupoliisin tarkastajalla:
poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
15) komisariolla ja rikoskomisariolla:
a) poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisin ylempi ammattikorkeakoulututkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
16) suojelupoliisin ylietsivällä:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen tai poliisialipäällystön virkatutkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä perehtyneisyys;
17) ylikonstaapelilla ja rikosylikonstaapelilla:
poliisialipäällystön erikoistumisopintojen suorittaminen, poliisialipäällystötutkinto, poliisipäällystön tutkinnon A-osan suorittaminen, poliisialipäällystön virkatutkinto;
poliisin perustutkinnon tai poliisimiehistön virkatutkinnon lisäksi suoritettu korkeakoulututkinto; taikka
korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen;
18) vanhemmalla rikoskonstaapelilla, vanhemmalla konstaapelilla ja etsivällä poliisin ammattikorkeakoulututkinto, poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto;
19) poliisilaitoksen ylivartijalla ja vartijalla soveltuva turvallisuusalan koulutus.
Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen nuoremman konstaapelin virkasuhteeseen opintoihin kuuluvan harjoittelun ajaksi sekä harjoittelun jälkeen yhteensä enintään vuoden ajaksi. Poliisiammattikorkeakoulussa poliisialipäällystön erikoistumisopintoja suorittava opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virkasuhteeseen opintojen yhteydessä. Mainitussa pykälässä tarkoitetussa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija voidaan nimittää määräaikaiseen komisarion, rikoskomisarion tai tarkastajan virkasuhteeseen opintojen yhteydessä.
19 §
Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja poliisilaitos nimittää muut yksikkönsä virkamiehet kuin ne virkamiehet, joiden nimittämisestä säädetään erikseen sekä ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan.
21 §
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle. Sisäministeriö myöntää kuitenkin edellä mainituille virkamiehille ja Poliisihallitus poliisilaitoksen päällikölle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
22 §
Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi sisäministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvoston yleisistunto. Poliisilaitoksen päällikön nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen enintään vuodeksi Poliisihallitus ja yli vuodeksi sisäministeriö.
23 §
Sivutoimiluvan myöntää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajalle, keskusrikospoliisin päällikölle ja suojelupoliisin päällikölle sivutoimiluvan myöntää kuitenkin sisäministeriö ja poliisilaitoksen päällikölle Poliisihallitus.
26 §
Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön, suojelupoliisin päällikön ja poliisilaitoksen päällikön irtisanoo kuitenkin sisäministeriö.
27 §
Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää nimittävä viranomainen. Poliisihallituksen poliisiylijohtajan, keskusrikospoliisin päällikön ja suojelupoliisin päällikön osalta päätöksen tekee kuitenkin sisäministeriö.