Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (130 / 2016, alkuperäinen)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

6 § Maatalousmaan säilyttäminen

Maatalousmaa on pidettävä avoimena, jos sitä ei käytetä tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuun maataloustoimintaan, jotta se pysyy soveltamisasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kunnossa. Pysyvien viljelykasvien ala katsotaan avoimeksi, vaikka sillä olisi hedelmäpuita, marjapensaita, tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisia taimitarhoja tai 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja lyhytkiertoisia energiapuita. Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien alalla saa olla muita kuin edellä mainittuja puuvartisia kasveja enintään 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu määrä.

13 § Viherryttämistukeen liittyvä viljelyn monipuolistaminen

Ajanjakso, jona peltoalalla on viljeltävä soveltamisasetuksen 40 artiklan 1 kohdassa säädetty määrä eri viljelykasveja, alkaa 30 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä elokuuta.

Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä arvioitaessa katsotaan, että seuraavanlaisilla seoskasvustoilla viljeltävät kasvit ovat tukiasetuksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja eri viljelykasveja:

1) öljykasvien ja viljan seoskasvustot;

2) valkuaiskasvien ja viljan seoskasvustot;

3) öljykasvien ja valkuaiskasvien seoskasvustot;

4) viljojen seoskasvustot;

5) valkuaiskasvien seoskasvustot;

6) öljykasvien seoskasvustot;

7) saneerauskasvien seoskasvustot;

8) siirtonurmikasvien seoskasvustot;

9) monimuotoisuuspellon riistakasvien seoskasvustot;

10) monimuotoisuuspellon maisemakasvien seoskasvustot;

11) monimuotoisuuspellon niittykasvien seoskasvustot;

12) hunajantuotantoon käytettävät seoskasvustot.

Saneerauskasvien seoskasvustossa saa olla öljyretikkaa, valkosinappia, samettikukkaa ja näiden seoksia. Riistakasvien seoskasvustossa on oltava vähintään kahta seuraavista kasveista: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi, heinäkasvit ja apilat. Maisemakasvien seoskasvustossa on oltava vähintään kahta seuraavista kasveista: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, virnat, ruiskaunokki, malvat, kehäkukka, mesikät. Niittykasvien seoskasvustossa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. Lisäksi niittykasvien seoskasvustossa saa olla yksivuotisia niittykasveja, virnoja tai muita yksivuotisia kasveja, ruisvirnaa, hunajakukkaa, kehäkukkaa tai muita yksivuotisia kukkivia linnuille ravintoa tarjoavia kasveja tai pellavaa, durraa, punahirssiä, tattaria, hamppua, maissia, auringonkukkaa, kinuaa, rypsiä, rapsia, kuminaa, viljoja tai muita vastaavia peltokasveja.

Viljelyn monipuolistamisvaatimuksen täyttymistä arvioitaessa eri viljelykasveiksi ei lueta viljelykasveja, joita kasvatetaan seuraavilla aloilla:

1) marja-, hedelmä- ja vihanneskasveista muodostettu kasvilajiryhmittäinen kasvulohko, jos samaan ryhmään kuuluvia eri kasvilajeja viljellään vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin yhteenlaskettu pinta-ala on alle 0,05 hehtaaria;

2) kasvimaa;

3) luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 39 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen kuuluva ala;

4) ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 27 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen kuuluvaa ala;

5) ala, jolla on täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 14 §:ssä tarkoitettu maisemapiirre.

17 § Viherryttämistuen hehtaarikohtainen määrä

Viherryttämistukea myönnetään vuosina 2015 ja 2016 tukialueittain seuraava euromäärä hehtaarilta:

	2015	2016
tukialue	euroa	euroa
AB	74,5	74,5
C	65,3	65,3

19 § Nuoren viljelijän tuen määrä

Nuoren viljelijän tuen enimmäismäärä on yksi prosentti tukiasetuksen liitteessä II säädetystä vuosittaisesta kansallisesta enimmäismäärästä.

Nuoren viljelijän tukea myönnetään tukiasetuksen liitteessä II säädetty kansallinen enimmäismäärä huomioon ottaen vuosina 2015 ja 2016 seuraava euromäärä hehtaarilta:

vuosi	euroa
2015	50,4
2016	50,0

20 § Perustuen, viherryttämistuen ja nuoren viljelijän tuen maksaminen

Pienin tukikelpoinen kasvulohko, josta voidaan maksaa perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea on 0,05 hehtaaria. Perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea ei makseta pysyvien viljelykasvien kasvihuonealasta, eikä tilapäisesti viljelemättömästä alasta. Perustukea, viherryttämistukea ja nuoren viljelijän tukea ei makseta sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvien juuret eivät ole yhteydessä maaperään. Tukea ei makseta myöskään alasta, jota koskee maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995) 10 §:ssä tarkoitettu 20-vuotinen maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus.