Valtioneuvoston asetus rajat ylittävän terveydenhuollon neuvottelukunnasta (64 / 2014, muutoksineen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 31 §:n 2 momentin nojalla:
1 § Neuvottelukunnan tehtävät
Neuvottelukunnan tehtävänä on:
1) lisätä tietoisuutta rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevista säännöksistä ja niiden toimeenpanosta;
2) osallistua rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevien säädösten, ohjeiden ja suositusten valmisteluun sekä seurata ja arvioida niiden kehittämistarpeita;
3) seurata rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä ja muussa kansainvälisessä sääntelyssä tapahtuvia muutoksia sekä asiaan liittyvän oikeuskäytännön kehitystä;
4) seurata Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen hoitoon hakeutuvien henkilöiden, aiheutuneiden hoitokustannusten ja maksettujen korvausten määriä sekä arvioida näiden tulevaa kehitystä;
5) seurata Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen asumaan muuttavien henkilöiden ja heille aiheutuneiden hoitokustannusten ja maksettujen korvausten määriä sekä arvioida näiden tulevaa kehitystä;
6) seurata Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen tilapäisesti oleskelemaan lähtevien henkilöiden ja heille aiheutuneiden hoitokustannusten ja maksettujen korvausten määriä sekä arvioida näiden tulevaa kehitystä;
7) seurata rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toiminnasta aiheutuvia kustannuksia;
8) tehdä ehdotuksia rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toiminnan kehittämisestä ja rahoituksesta.
Neuvottelukunta voi tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Neuvottelukunta vahvistaa vuosittain oman toimintasuunnitelmansa.
2 § Kokoonpano
Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 20 muuta jäsentä sekä kullakin heistä henkilökohtaiset varajäsenet. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto. Neuvottelukunnassa on oltava myös aluehallintovirastojen ja potilaiden edustus. Neuvottelukunta tulee asettaa siten, että siinä on edustettuna riittävä Euroopan unionin terveydenhuolto- ja sosiaaliturvalainsäädännön sekä kansallisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvalainsäädännön asiantuntemus. (20.12.2022/1247)
Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, sosiaali- ja terveysministeriö määrää kyseisen viranomaisen, laitoksen tai muun tahon ehdotuksesta hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Neuvottelukunnalla voi olla yksi tai useampi sivutoiminen sihteeri, jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää.
Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä.
3 § Kokoukset
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jaostot kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varajäsenistään on saapuvilla.
4 § Palkkiot ja korvaukset
Neuvottelukunnassa työskennellään virka-aikana ilman eri palkkiota tai korvausta.
5 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.