Laki tasa-arvovaltuutetusta (1328 / 2014, muutoksineen)

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) , jäljempänä tasa-arvolaki , säädettyjä tehtäviä varten on oikeusministeriön hallinnonalalla tasa-arvovaltuutettu. Tasa-arvovaltuutetun nimittää valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvovaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoitamasta muuta virkaa siksi ajaksi, jonka hän toimii valtuutettuna. (16.6.2026/515)

Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.

Tasa-arvovaltuutetun kelpoisuusvaatimuksena on muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito.

Tasa-arvovaltuutetun on annettava valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:ssä tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan oikeusministeriölle.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:

Tasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa avustaa tätä oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen suorittamista, jos hän katsoo, että asialla on lain soveltamisen kannalta huomattava merkitys.

Tasa-arvovaltuutettu voi määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan syrjinnän kohteeksi joutunutta.

Jos tasa-arvovaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen avustaman henkilön vastapuoli häviää asian oikeudenkäynnissä, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken säädetään.

Tasa-arvovaltuutetulla on toimisto, jossa on tarpeellinen määrä valtuutetun tehtäväalaan perehtyneitä esittelijöitä ja muuta henkilöstöä.

Tasa-arvovaltuutettu nimittää toimiston virkamiehet.

Tasa-arvovaltuutettu hyväksyy toimistolle työjärjestyksen ja työohjelman. (16.6.2026/515)

Tasa-arvovaltuutetun on järjestettävä toimiston sisäinen toiminta niin, että valtuutettu voi käyttää eri toimivaltuuksiaan toisistaan riippumatta. (16.6.2026/515)

Tasa-arvovaltuutettu voi siirtää toimivallan ohjeiden tai neuvojen antamiseen toimiston esittelijänä toimivalle virkamiehelle asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut ja joissa asian oikeudellinen luonne tai sisältö on sellainen, ettei ohjauksen tai neuvojen antaminen edellytä tasa-arvovaltuutetun kannanottoa. Asioista, joissa toimivalta voidaan siirtää, määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

Tasa-arvovaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen toiminnastaan. Kertomus sisältää raportoinnin valtuutetun taloudesta ja henkilöstöstä.

Tasa-arvovaltuutettu antaa lisäksi eduskunnalle vähintään joka neljäs vuosi kertomuksen tasa-arvon toteutumisesta. Kertomus sisältää tasa-arvon edistämistä koskevia suosituksia. Tasa-arvovaltuutettu voi antaa kertomuksen yhdessä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa.

Tasa-arvovaltuutetun tulee eritellä syrjinnästä keräämänsä tieto elämänalueittain.

Tasa-arvovaltuutettu julkaisee tiivistelmän antamistaan erityisen merkityksellisiksi katsomistaan lausunnoista.

Syrjintää epäilevälle tulee hänen ottaessaan yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun antaa tietoa asian käsittelystä tasa-arvovaltuutetun toimistossa, syrjintää epäilevän oikeussuojakeinoista ja mahdollisuudesta saada asiassa muuta tukea.

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.