Laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain muuttamisesta (767 / 2012, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3 § Oikeus tarjota säästämissopimusta
Oikeus tarjota säästämissopimusta on:
1) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (121/2007) tarkoitetulla talletuspankilla ja ulkomaisella luottolaitoksella;
2) sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitetulla sijoituspalveluyrityksellä ja ulkomaisella sijoituspalveluyrityksellä;
3) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitetulla rahastoyhtiöllä ja yhteissijoitusyrityksellä sekä ulkomaisella ETA-rahastoyhtiöllä ja kolmannen maan rahastoyhtiöllä.
5 § Säästösuoritusten tekeminen ja säästövarojen nostaminen
Säästämissopimuksen nojalla vastaanotettuihin varoihin ei sovelleta, mitä sijoituspalvelulain 9 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetään asiakkaan rahavarojen säilyttämisestä.
6 § Säästövarojen sijoittaminen
Säästövarat on sijoitettava, siltä osin kuin niitä ei ole sovittu jätettäväksi säästämistilille, säästövaroihin oikeutetun nimissä säästämissopimuksessa tarkemmin sovitulla tavalla yhteen tai useampaan seuraavista sijoituskohteista:
1) talletuspankin tai siihen rinnastettavan ulkomaisen luottolaitoksen tarjoama tili;
2) arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu arvopaperi, joka on kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai sanotussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena tai Euroopan talousalueen ulkopuolella niihin rinnastettavan kaupankäynnin kohteena ja jonka liikkeeseenlaskija on velvollinen noudattamaan arvopaperimarkkinalain 3—10 luvun tai kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 4 luvun 2 §:n mukaista taikka niihin rinnastettavaa tiedonantovelvollisuutta;
3) arvopaperimarkkinalain 4 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkisyhteisön liikkeeseen laskema tai takaama arvopaperi;
4) sijoitusrahastolaissa tarkoitettu rahasto-osuus sekä mainitun lain 128 ja 129 §:ssä tarkoitetun yhteissijoitusyrityksen osuus.