Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä (980 / 2011, muutoksineen)

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 26 a ja b §:ssä tarkoitettu merenhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Ensimmäinen merenhoitosuunnitelma on valmisteltava siten, että se hyväksytään viimeistään 15 päivänä heinäkuuta 2015.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

Ympäristöministeriö yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen kanssa vastaa merenhoitosuunnitelman laatimiseksi:

Suomen ympäristökeskus vastaa merenhoidon suunnittelua varten tarvittavien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä tarvittavasta raportoinnista.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen vastaa merenhoitosuunnitelman laadintaa ja toimeenpanoa varten:

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen ministeriöiden alaiset tai ohjaamat viranomaiset, laitokset ja yksiköt vastaavat omalla toimialallaan merenhoitosuunnitelmaa varten tarvittavan tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta sekä merenhoitosuunnitelman toimeenpanosta. Näitä ovat vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomainen sekä muut elinvoimakeskukset, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Suomen Riistakeskus, Ruokavirasto, Ilmatieteen laitos, Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto. Lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Puolustusvoimat sekä muut vesien- ja merenhoidon järjestämiseen osallistuvat viranomaiset ja laitokset vastaavat omalla toimialallaan merenhoitosuunnitelmaa varten tarvittavan tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta.

Tietojen kokoamisessa, toimittamisessa ja käyttämisessä tulee soveltuvin osin ottaa huomioon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) , aluevalvontalain (755/2000) sekä paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) säännökset.

Tarkastelukokonaisuudet merenhoitosuunnitelman valmistelussa ja laatimisessa sekä merenhoitosuunnitelman toimeenpanossa voivat ylittää hallinnolliset toimialuerajat.

Ympäristöministeriö vastaa merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämisestä yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat pyynnöstä ympäristöministeriölle ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle tarpeelliset merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia koskevat tiedot. Merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia selvitettäessä on otettava huomioon meristrategiapuitedirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 tarkoitetut merivesien fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, elinympäristöt, biologiset ominaisuudet ja hydromorfologia sekä muut mainitussa taulukossa esitetyt tekijät. (27.11.2025/1062)

Merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämisessä tehdään kansainvälistä yhteistyötä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 i §:n mukaisesti.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen ja Suomen ympäristökeskus vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettujen rannikkovesien ulkopuolisilla merivesillä kokoavat tiedot meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta ja sen ilmenemisestä meriympäristössä. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen sekä Suomen ympäristökeskus kokoavat lisäksi merivesien käyttöä ja meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvia kustannuksia koskevaa taloudellista ja sosiaalista arviointia varten tarvittavat tiedot.

Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat omaa toimialaansa koskevat tiedot, suunnitelmat ja selvitykset, analyysit ja arvioinnit meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle sekä ympäristöministeriölle. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja koottaessa on otettava huomioon meristrategiapuitedirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 2 esitetyt tekijät.

Meriympäristöön vaikuttavan toiminnan arvioinnissa tehdään kansainvälistä yhteistyötä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 i §:ssä säädetyn mukaisesti.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen sekä Suomen ympäristökeskuksen tulee tarvittaessa arvioida ja yksilöidä merenhoitosuunnitelmaa varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 e §:ssä tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet tai toimet taikka toimien puute.

Ympäristöministeriö sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen ja Suomen ympäristökeskus arvioivat ja määrittävät 5 §:ssä tarkoitettujen olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien perusteella meriympäristön nykytilan merenhoitosuunnitelmaa varten meristrategiapuitedirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 esitettyjä tekijöitä käyttäen ja yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Viranomaisten on kansainvälisessä yhteistyössä pyrittävä varmistamaan, että arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia koko Itämeren alueella. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset otetaan huomioon meriympäristön nykytilaa arvioitaessa.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoaa merenhoidon suunnittelua varten ne vesienhoidon suunnittelua ja muun lainsäädännön toimeenpanoa koskevat tiedot, jotka liittyvät meriympäristön tilan arvioimiseen.

Ympäristöministeriö yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelee meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteet 5–7 §:n nojalla selvitettyjen tietojen perusteella ja meristrategiapuitedirektiivin liitettä I sekä muutosdirektiivin liitettä III käyttäen. Lisäksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen ja muut viranomaiset ja laitokset toimialueillaan toimittavat ympäristöministeriölle hyvän tilan määrittämistä varten tarvittavat tiedot. (27.11.2025/1062)

Meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä tulee ottaa huomioon muu lainsäädäntö sekä vesienhoitosuunnitelmat ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset ja sitoumukset.

Kun meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä käytetään meristrategiapuitedirektiivin liitteen I laadullista kuvaajaa 8, sovelletaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa C2 ja D lueteltujen aineiden ympäristönlaatunormeja. Rannikkovesien kemiallisen tilan luokittelusta säädetään vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 13 §:ssä .

Ympäristöministeriö yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa valmistelee meriympäristön tilan alustavan arvioinnin perusteella meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi meristrategiapuitedirektiivin liitteen IV mukaiset kattavat ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit, ottaen huomioon meristrategiapuitedirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 2 esitetyt tekijät. (27.11.2025/1062)

Ympäristötavoitteita asetettaessa sosiaaliset ja taloudelliset seikat tulee asianmukaisesti ottaa huomioon sekä asettaa tavoitteiden saavuttamiselle aikataulu. Tavoitteille tai niihin liittyville indikaattoreille voidaan tarvittaessa määrittää vertailu- tai raja-arvoja. Ympäristötavoitteiden asettamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon merkittävät rajat ylittävät vaikutukset sekä muut kansallisesti tai kansainvälisesti asetetut ympäristötavoitteet.

Ympäristöministeriö yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen kanssa selvittää 5–7 §:n nojalla koottujen tietojen sekä 8 §:ssä tarkoitettujen meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteiden perusteella ne merivesien osa-alueet, joilla meriympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa tavoitellussa aikataulussa. (27.11.2025/1062)

Ympäristöministeriön yhteistyössä muiden merenhoidon suunnittelun viranomaisten ja laitosten kanssa tulee tarvittaessa arvioida vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 e §:ssä tarkoitetusta tilanteesta tai olosuhteesta johtuvan meriveden tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta.

Toimenpideohjelma voidaan laatia koskemaan merivesiä kokonaisuudessaan tai niiden ominaisuuksien tai niihin vaikuttavan toiminnan perusteella määritettävien alueellisten kokonaisuuksien perusteella.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon toimeenpano- ja tukiviranomaisen sekä muiden elinvoimakeskusten kanssa valmistelee ja kokoaa toimenpideohjelman liitettäväksi merenhoitosuunnitelmaan. Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaiselle omaa toimialaansa koskevat tarpeelliset tiedot toimenpideohjelmaa varten ja osallistuvat toimenpideohjelman laadintaan ja toimeenpanoon omalla toimialallaan. (27.11.2025/1062)

Ympäristöministeriö määrittelee ja yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa valmistelee merivesiä kokonaisuudessaan koskevat toimenpiteet ja vastaa niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. (27.11.2025/1062)

Toimenpideohjelmassa esitetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ottaen huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet. Lisäksi esitetään miten toimenpiteet edistävät asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Toimenpideohjelmassa tulee esittää meristrategiapuitedirektiivin liitteen VI mukaisesti meriympäristön tilaa parantavia tai tilan ollessa hyvä, ylläpitäviä toimenpiteitä, joita valittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon

Toimenpideohjelmassa esitetään alueellisia suojelutoimenpiteitä, jotka edistävät muun lainsäädännön perusteella muodostettujen merellisten suojelualueiden yhtenäisiä ja edustavia verkostoja, ja jotka ottavat huomioon näiden alueiden ekosysteemien monimuotoisuuden.

Jos meriympäristöön vaikuttavan toiminnan hallinta Euroopan unionissa tai kansainvälisesti voi vaikuttaa merkittävästi merellisiin suojelualueisiin, nämä alueet on yksilöitävä toimenpideohjelmassa.

Ympäristöministeriö ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelevät toimialansa ja toimialueensa meriympäristön sekä mereen vaikuttavan toiminnan seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 h §:ssä säädetään. Lisäksi otetaan huomioon meristrategiapuitedirektiivin liitteessä V esitetyt vaatimukset. (27.11.2025/1062)

Ympäristöministeriö yhteistyössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomaisen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoaa, yhteen sovittaa ja laatii seurantaohjelman merivesien meriympäristön tilan jatkuvaa arviointia varten. Seurantaohjelmassa yhdistetään eri viranomaisten ja laitosten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu sekä otetaan huomioon vesienhoidon rannikkovesien seurantaohjelma. Seurantaohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon meristrategiapuitedirektiivin muutosdirektiivin liitteessä III esitetyt tekijät ja meristrategiapuitedirektiivin liitteessä V esitetyt vaatimukset. (27.11.2025/1062)

Seurantaohjelmassa esitetään ympäristötavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi tarvittavat seurattavat tekijät, seuranta-alueet sekä seurantatiheys. Seurantatiheys ja -ajoitus valitaan siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantaohjelmassa tulee olla riittävästi seurattavia tekijöitä sekä seurantapaikkoja tai -alueita, jotta meriympäristön tilaa voidaan arvioida kokonaisuudessaan.

Seurantaohjelmissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien ohjelmien seurantaohjeita, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus niiden kanssa. Seurantaohjelman arviointikäytäntöjen ja -menetelmien vertailukelpoisuus muiden Itämeren Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan ja seurantaohjelman tiedot yhdistetään ja yhteen sovitetaan siinä määrin kuin on mahdollista.

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen sekä muut viranomaiset ja laitokset toimialallaan vastaavat merenhoitosuunnitelman mukaisen seurantaohjelman toteuttamisesta. (27.11.2025/1062)

Rannikkovesien ulkopuolisia merivesiä koskevan seurannan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston, Metsähallituksen sekä puolustusvoimien kanssa.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen järjestää seurannan rannikkovesillä yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. (27.11.2025/1062)

Ympäristöministeriö, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen, Suomen ympäristökeskus sekä muut viranomaiset ja laitokset toimialoillaan vastaavat siitä, että merenhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset. (27.11.2025/1062)

Ensimmäistä merenhoitosuunnitelmaa valmistellaan siten, että

Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan joka kuudes vuosi sen laatimisen jälkeen. Tarkistus tehdään

Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan yhteen sovittaen muiden Itämeren jakavien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa ja yhteistyössä Euroopan unioniin kuulumattomien rantavaltioiden sekä tarpeen mukaan Itämeren valuma-alueella sijaitsevien sisämaavaltioiden kanssa.

Merenhoitosuunnitelman valmisteluun liittyvä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 j §:ssä tarkoitettu osallistuminen ja tiedottaminen järjestetään mahdollisuuksien mukaan vesienhoidon yhteistyön puitteissa. Yhteistyötä tehdään ottaen tarpeellisin osin huomioon valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004) 3–6 §:ssä tarkoitettu yhteistyö ja muu merenhoitoon liittyvä yhteistyö. Merenhoitoon liittyvä osallistuminen ja tiedottaminen tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä samanaikaisesti vesienhoidon kuulemisten kanssa ottaen huomioon edellä 16 §:ssä esitetty merenhoidon suunnittelun aikataulu.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen valmistelee osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvän aineiston ja vastaa osallistumisen ja tiedottamisen alueellisesta yhteensovittamisesta. Ympäristöministeriö ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisviranomainen yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa käsittelevät osallistumisen ja tiedottamisen tuloksena saadun aineiston ja vastaavat sen huomioon ottamisesta tarpeellisin osin merenhoitosuunnitelmassa. (27.11.2025/1062)

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.