Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä (1567 / 2011, muutoksineen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 2 ja 7 §:n nojalla:
1 § Ministeriön tehtävät
Sisäasiainministeriön tehtäviä ovat:
1) poliisihallinto;
2) yleinen järjestys ja turvallisuus;
3) poliisin rikostorjunta;
4) poliisin lupahallinto;
5) ampuma-aseet;
6) arpajaiset;
7) yksityinen turvallisuusala;
8) pelastustoimi;
9) hätäkeskustoiminta;
10) aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin ja siihen liittyvät keskushallinnon tehtävät;
11) Suomen kansalaisuus;
12) maahanmuutto ja kansainvälisen suojelun antaminen;
13) turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja joukkopakotilanteisiin varautuminen;
14) ulkomaalaislain (301/2004) nojalla tapahtuva säilöönotto;
15) paluumuuttoon, maastamuuttoon ja ulkosuomalaisiin liittyvät asiat;
16) ulkomaan kansalaisten paluu ja palauttaminen;
17) etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy;
18) rajavalvonta, rajatarkastukset ja meripelastustoimi;
19) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittaminen;
20) Suomen lippu ja Suomen vaakuna;
21) hengenpelastusmitalit ja Suomen Punaisen Ristin ansiomerkit.
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (262/2003) tai muutoin säädetään, sisäasiainministeriön osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä säädetään ministeriön työjärjestyksessä.
2 § Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset, yhtiöt ja muut toimielimet
Ministeriön toimialaan kuuluvat:
Poliisihallitus
keskusrikospoliisi
suojelupoliisi
liikkuva poliisi
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisin tekniikkakeskus
poliisilaitokset
Pelastusopisto
Hätäkeskuslaitos
Palosuojelurahasto
Maahanmuuttovirasto
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset
vähemmistövaltuutetun toimisto
syrjintälautakunta
Rajavartiolaitos
Hallinnon tietotekniikkakeskus.
3 § Ministeriön organisaatio
Ministeriössä on poliisiosasto, pelastusosasto, maahanmuutto-osasto ja rajavartio-osasto.
Rajavartio-osastona on Rajavartiolaitoksen esikunta. Ministeriön rajavartio-osastosta Rajavartiolaitoksen esikuntana säädetään erikseen.
Ministeriössä on lisäksi kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa osastojaon ulkopuolella ministeriön hallintoyksikkö, ministeriön talousyksikkö, ministeriön oikeusyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, ministeriön viestintäyksikkö, ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö sekä sisäisen turvallisuuden sihteeristö, jotka muodostavat ministeriön esikunnan.
4 § Ratkaisuvallan käyttö
Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään.
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä, osastopäälliköllä, erillisen yksikön päälliköllä ja tulosyksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu heidän alaiselleen virkamiehelle.
5 § Ministeriön työjärjestys
Ministeriön työjärjestyksessä säädetään 1 ja 4 §:ssä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista sekä asioiden valmistelusta ministeriössä. Ministeriön työjärjestyksen antaa sisäasiainministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, kukin ministeri hyväksyy työjärjestyksen toimialansa osalta.
Osaston ja erillisen yksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään tarvittaessa ministeriön sisäisessä määräyksessä, jonka osaston tai erillisen yksikön päällikkö vahvistaa.
6 § Ministeriön virkamiehet
Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Pelastusosaston päällikkönä on pelastusylijohtaja.
Osastopäälliköllä ja ministeriön kansainvälisten asioiden yksikön päälliköllä on ylijohtajan arvonimi ja teknisellä johtajalla yli-insinöörin arvonimi.
7 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset
Kelpoisuusvaatimuksena on:
1) kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin;
2) lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
3) hallitusneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ja yksikön päällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella sekä näitä virka-asemaltaan vastaavalla hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
4) hallintojohtajalla ja muulla johtajalla valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetty kelpoisuus;
5) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen (158/1996) 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
6) tarkastusneuvoksella, kehittämisneuvoksella, muulla neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
7) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun;
8) muulla kuin 3 kohdassa tarkoitetulla hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetty kelpoisuus;
9) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisin hallinnosta annetun asetuksen 16 §:n 5 momentissa tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin; sekä
10) poliisitarkastajalla poliisipäällystön tutkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto taikka korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen.
8 § (1.3.2012/112)Virkojen täyttäminen
Kansliapäällikön, pelastusylijohtajan osastopäällikkönä, osastopäällikön, hallintojohtajan ja muun johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja muun neuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Hallitusneuvoksen apulaisosastopäällikkönä nimittää valtioneuvosto.
Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö.
9 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (609/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.