Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta (759 / 2008, muutoksineen)

Tässä asetuksessa säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) , jäljempänä tukilaki , 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena ja 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksettavasta sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tukialueista säädetään eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1379/2022) .

Jos hakija vaatii viitemäärän muodostamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sairaudesta johtuneen työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen tulee liittää lääkärin antama todistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä ja sen kestosta.

Jos hakija vaatii viitemäärän vahvistamista tukilain 10 c §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun eläintaudin perusteella, hakemukseen tulee liittää eläinlääkärin antama todistus todetusta eläintaudista ja sen kestosta.

Maatila täyttää tukilain 10 e §:n 1 momentissa tarkoitetut kotieläintilalta edellytettävät vastaavat vaatimukset, jos eläintiheyttä laskettaessa tukivuoden eläinyksikkömäärä ja tukivuoden maatalousmaahehtaarit täyttävät tukilain 10 e §:ssä säädetyt edellytykset. Maatalousmaahehtaarien on oltava hakijan hallinnassa viimeistään sinä päivänä, jolloin pinta-alaperusteisia viljelijätukia koskeva vuosittainen tukihakemus voidaan viimeistään jättää ja vähintään 2 päivään lokakuuta tukivuotta asti. (5.12.2024/720)

Eläinmäärän muuntamiseen eläinyksiköiksi sovelletaan eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa annettua valtioneuvoston asetusta (1378/2022) .

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan eläinyksikkömäärää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja jos avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä määräysvalta on yhtiösopimuksen mukaan yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset tai osakeyhtiössä määräysvalta on yhdellä tai useammalla sellaisella osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset. (22.1.2015/46)

Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan tässä asetuksessa osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna viimeisestä hakupäivästä alkaen. (22.1.2015/46)

Määräysvallan muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla, jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty. Määräysvaltaa koskevan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa.

Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden aikana.

Tilan uuden haltijan on osoitettava tapahtunut koko tilan hallinnansiirto kauppakirjalla, vuokrasopimuksella tai muulla vastaavalla selvityksellä. (29.12.2022/1380)

Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokrasopimus on maanvuokralaissa (258/1966) tarkoitettu rakennetun viljelmän vuokra ja vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin tukilain 10 f §:n 2 momentissa tarkoitetut rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella AB sijaitsevan maatilan haltijalle. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan siirtää vain tukialueella C1–C4 sijaitsevan maatilan haltijalle. (22.1.2015/46)

Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy.

Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle AB myönnetyn viitemäärän kanssa. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan yhdistää vain tukialueelle C1–C4 myönnetyn viitemäärän kanssa. (22.1.2015/46)

Jos tila jaetaan viitemäärän vahvistamisen jälkeen kahdeksi tai useammaksi tilaksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, uusien tilojen uudet haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajakohtaisin tasaosuuksin.

Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi liitteen 3 mukaisella eläinyksikkökertoimella.

Tukialueella AB sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueella AB sijaitsevien tilanosien haltijoille. Tukialueella C1–C4 sijaitsevan tilan viitemäärä voidaan jakaa vain tukialueilla C1–C4 sijaitsevien tilanosien haltijoille. (22.1.2015/46)

Jos hakija hakee viitemäärän vahvistamista valvonnan kohteena olevan eläinyksikkömäärän perusteella, viitemäärä voidaan vahvistaa vain siltä osin kuin valvonta on loppuunsaatettu.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.