Valtioneuvoston asetus asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (128 / 2006, muutoksineen)

Tässä asetuksessa säädetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetussa laissa (1184/2005) , jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksista, hakumenettelystä, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnettäessä, kun harkitaan lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti avustuksenhakijaruokakunnan sosiaalista asemaa, otetaan huomioon ruokakunnan jäsenen korkea ikä tai vammaisuus. Asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yhden henkilön tulee olla 65-vuotias tai tätä vanhempi taikka henkilö, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Ruokakunnan tuloja voidaan pitää vähäisinä, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:

Tuloiksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.

Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, tulorajoja korotetaan 875 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus taikka joka muutoin osoittaa täyttävänsä ne perusteet, jotka edellä mainitun tunnuksen saamiseksi edellytetään.

Varallisuutena otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asemassa olevia ruokakuntia tulee olla rakennuksessa pysyvästi asuvista ruokakunnista yli puolet.

Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa se, että ruokakuntaan kuuluva joutuisi ilman korjaustoimenpiteitä välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Erityiseksi syyksi voidaan katsoa myös se, että ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani tai rintamaveteraanin leski ja ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen tavanomaista avustusta korkeamman avustuksen myöntäminen on erityisen tarpeellista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella.

Ruokakunnan tulot ovat korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäiset, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:

Tuloiksi ei lueta 3 §:n 2 momentissa mainittuja etuuksia tai tuloja.

Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, tulorajoja korotetaan 990 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.

Harkittaessa avustuksen myöntämistä korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen lain 5 §:n 2 momentin mukaisina tuloina otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot kuukaudessa vähennettyinä ennakkoperintänä perityillä veroilla sekä veron luonteisilla maksuilla. Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea, asumistukiasetuksen 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.

Ruokakunnan menoksi kuukaudessa katsotaan meno, joka määräytyy ruokakunnan jäsentä kohden seuraavasti:

Menoina otetaan lisäksi huomioon lainanhoito-, asumis-, työmatka-, päivähoito-, sairauskulut ja elatusmaksut sekä niihin rinnastettavat merkittävät, toistuvat menot.

Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.

Muina ruokakunnan olosuhteisiin vaikuttavina seikkoina voidaan ottaa huomioon ruokakunnan jäsenten heikentynyt terveydentila, terveydentilaa vaarantavat seikat sekä näihin rinnastettavat muut haitalliset olosuhteet.

Kun avustusta myönnetään asunnon korjaamiseksi, tulee terveyshaitan poistamisesta aiheutuvien arvioitujen korjauskustannusten olla vähintään 7 000 euroa.

Kun avustusta myönnetään asunnon rakentamiseksi tai hankkimiseksi, rakennus- tai hankintakustannuksista hyväksytään avustettaviksi enintään 1 300 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 130 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkilöä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 13 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 195 000 euroa.

Jos rakennettava tai hankittava asunto sijaitsee Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa taikka Vantaalla, hyväksytään avustettaviksi kustannuksiksi kuitenkin enintään 1 400 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 140 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkilöä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 14 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 210 000 euroa.

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna liikuntaesteen poistamisena pidetään hissien asentamisen lisäksi hissien perusparannusta ja muita korjaustoimenpiteitä, joilla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai asuntojen yhteistiloihin.

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun kuntoarvion tason tulee vastata alalla sovittua hyvää tasoa ja sen tulee sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arviointi tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustusta voidaan myöntää betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimuskustannuksiin.

Asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää avustusta, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, siihen sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja sen taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnettäessä tulee arvioitujen perusparannuskustannusten olla vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai kyseessä tulee olla hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla avustuksella voidaan tukea:

Korjausavustuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetut enimmäiseuromäärät ovat:

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 6 kohdan mukainen yritykselle myönnettävä avustus myönnetään siten, että tuen kokonaismäärä hankkeelle ei ylitä 200 000 euron enimmäismäärää kolmen vuoden ajanjaksolla. Mainittuihin tukiin sovelletaan komission asetusta (EY) N:o 1998/2006 perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.

Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa se, että avustuksensaaja on sitoutunut pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan liittymällä valtakunnalliseen alaa koskevaan energiatehokkuussopimukseen. Tällöin sovelletaan seuraavia avustuksen enimmäiseuromääriä:

Edellä 18 §:ssä tarkoitettua avustusta myönnetään sellaisen asuinrakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Jos vastuu toimenpiteestä kuuluu kunnalle, kuntayhtymälle tai muulle yhteisölle, rakennuksessa voi olla vähemmän kuin kolme asuinhuoneistoa.

Ruokakuntaa pidetään korjausavustuslain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua avustusta myönnettäessä pienituloisena, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä edellä 3 §:ssä säädettyjä tulorajoja. (15.1.2009/11)

Korjausavustuslain 2 §:n pykälän 1 momentin 6 kohdassa uusiutuvan energian käyttöönottoa tukeviin toimiin tarkoitetulla avustuksella voidaan tukea öljy- tai sähkölämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä:

Edellä 23 c §:n 5 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen lisälämmitysjärjestelmien kustannuksista tuetaan aurinkolämmön tai aurinkosähkön käyttöönottoon liittyviä kustannuksia.

Myönnettäessä avustusta yritykselle sovelletaan, mitä 19 §:n 2 momentissa on säädetty tuen kokonaismäärästä.

Lämmitysjärjestelmän korvaamista ei tueta, jos rakennetaan lämmitysjärjestelmä korvaamaan kauko- tai aluelämmitystä. (21.12.2010/1255)

Korjattaessa tai rakennettaessa asunto voidaan korjausavustuslain 7 §:n tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää töiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä tai vastikkeetta tehdystä työstä. Hankittaessa asunto voidaan hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää asunnon hankintahinta.

Korjausavustuslain 9 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.

Jos valtionapuviranomainen on kunta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi. (15.1.2009/11)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus päättää avustusten hakuajat ja vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.