Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista, sotilas- ja palvelusarvoista sekä tunnuskuvasta, ansiorististä ja ansiomitalista (637 / 2005, muutoksineen)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministerin esittelystä, säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (577/2005) 8 §:n 2 momentin, 34 §:n 1 momentin ja 36 §:n 1 momentin nojalla:
1 luku Sotilaskäskyasiat
1 § Rajavartiolaitoksen päällikön päätettävät sotilaskäskyasiat
Sen lisäksi, mitä laissa säädetään rajavartiolaitoksen päällikön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa, rajavartiolaitoksen päällikkö huolehtii rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien edellyttämästä yhteistoiminnasta puolustusvoimien kanssa ja määrää sotilaskäskyllä rajavartioviranomaisten tehtävistä tässä yhteistoiminnassa.
Lisäksi rajavartiolaitoksen päällikkö päättää sotilaskäskyasiana:
1) rajajoukkojen tai niiden osien puolustusvalmiuden muusta kuin merkittävistä muutoksista;
2) rajajoukkojen kokoonpanoista ja määrävahvuuksista, rajavartiolaitoksen henkilöstön sijoittamisen perusteista rajajoukkoihin sekä rajajoukkojen käytön strategisen, operatiivisen ja taktisen suunnittelun perusteista;
3) rajavartiolaitoksen sotilaallisten toimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista, sotilaskoulutusta sekä sotilaallista järjestystä, varuskuntapalvelusta ja sotilaallisia tunnuksia koskevien ohjesääntöjen vahvistamisesta rajavartiolaitoksessa;
4) rajavartiolaitoksessa palvelevien asevelvollisten ja vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien aselajikoulutukseen sisältyvästä rajavartiokoulutuksesta;
5) rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä päätettävien sotilaskäskyasioiden käsittelystä;
6) rajavartiolaitoksen ja sen hallintoyksikköjen kunniamarsseista ja lipuista sekä rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävistä pienoislipuista ja viireistä.
2 § Sotilaskäskyasian päätöksentekomenettely
Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.
Asevelvollisuuslain (452/1950) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelevan henkilön tehtävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasian käsittelyssä määrätään sotilaskäskyllä.
Sotilasesimiehen oikeudesta ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitettu sotilaskäskyasia säädetään lailla.
2 luku Sotilas- ja palvelusarvot
3 § (12.6.2015/761)Sotilasarvot
Rajavartiolaitoksessa palvelevan sotilasarvona voi olla:
1) sotamies;
2) korpraali, ylimatruusi;
3) alikersantti;
4) kersantti;
5) ylikersantti;
6) vääpeli, pursimies;
7) ylivääpeli, ylipursimies;
8) sotilasmestari;
9) vänrikki, aliluutnantti;
10) luutnantti;
11) yliluutnantti;
12) kapteeni, kapteeniluutnantti;
13) majuri, komentajakapteeni;
14) everstiluutnantti, komentaja;
15) eversti, kommodori;
16) prikaatikenraali, lippueamiraali;
17) kenraalimajuri, kontra-amiraali;
18) kenraaliluutnantti, vara-amiraali;
19) kenraali, amiraali.
Rajavartiolaitoksen upseerin virassa palvelevan sotilasarvona on 1 momentin 10–19 kohdassa mainittu sotilasarvo. Upseerin tutkinnon tai upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen sotilasarvona on kuitenkin 11–19 kohdassa mainittu sotilasarvo sekä upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen ja opistoupseerin sotilasarvona on 10–12 kohdassa mainittu sotilasarvo.
Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevan sotilasarvo on 1 momentin 10–13 kohdassa mainittu sotilasarvo. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää erikoisupseerin sotilasarvon yhteydessä käytettävästä toimialaa osoittavasta etuliitteestä.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa. Rajavartiolaitoksen päällikkö voi lisäksi antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.
4 § Rajavartijan, merivartijan ja muussa kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen sotilasarvot
Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan henkilön sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvilla.
Jos rajavartijan tai merivartijan virkaan nimitettävää ei ole aikaisemmin ylennetty alikersantiksi tai tätä ylempään sotilasarvoon, hänet ylennetään peruskurssin hyväksytyn suorittamisen jälkeen virkaan nimittämisen yhteydessä alikersantiksi.
5 § (12.6.2015/761)Upseerin ja erikoisupseerin ylentäminen
Upseerin alemman korkeakoulututkinnon suorittanut upseeri ylennetään luutnantin sotilasarvoon.
Erikoisupseerin virkaan nimitetty ylennetään luutnantin tai yliluutnantin sotilasarvoon.
6 § Ylentämisen erityiset edellytykset
Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä 5 §:ssä mainittua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.
Rajavartijan ja merivartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen muussa kuin sotilasvirassa palvelevan ylentämisen edellytyksenä ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään viisi vuotta.
Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
7 § (12.6.2015/761)Ylentämismenettely
Tasavallan presidentti ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvoon sekä 3 §:n 1 momentin 10–19 kohdassa mainittuun ja 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon.
Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon ylentää rajavartiolaitoksessa palvelevan sen rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö, jossa ylennettävä palvelee.
8 § Asevelvollisten ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevien sotilasarvot
Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan ja naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä puolustusvoimissa palvelevan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä puolustusvoimien osalta säädetään tai sotilaskäskyllä määrätään. Sotamiehen sotilasarvona rajavartiolaitoksessa on kuitenkin rajajääkäri ja korpraalin sotilasarvona ylirajajääkäri.
9 § (12.6.2015/761)Rajavartijan ja merivartijan palvelusarvot ja niiden antamisen perusteet
Rajavartijan tai merivartijan virassa palvelevan palvelusarvona voi olla:
1) nuorempi rajavartija tai nuorempi merivartija; edellytyksenä on rajavartijan peruskurssin suorittaminen;
2) vanhempi rajavartija tai vanhempi merivartija; edellytyksenä on vähintään viisi vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta;
3) ylirajavartija tai ylimerivartija; edellytyksenä on rajavartijan jatkokurssi ja vähintään kahdeksan vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta;
4) rajavartiomestari tai merivartiomestari; edellytyksenä on mestarikurssi ja vähintään viisitoista vuotta palvelusta peruskurssilta valmistumisesta.
Rajavartijan virkaan Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevan palvelusarvona on rajavartija-oppilas.
Rajavartijan virkaan määräajaksi otetun, rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajan palvelusarvona on kersantti, vänrikki, aliluutnantti tai kadetti.
Palvelusarvon antamisen erityisinä edellytyksinä otetaan lisäksi huomioon palveluskokemuksen määrä ja laatu, menestyminen palvelustehtävissä ja muu sopivuus.
3 luku Tunnuskuva, ansioristi ja ansiomitali
10 § Rajavartiolaitoksen tunnuskuva
Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.
11 § Ansioristi ja ansiomitali
Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvalle voidaan tunnustukseksi antaa rajavartiolaitoksen ansioristi tai ansiomitali. Ansioristi tai ansiomitali voidaan antaa myös muulle henkilölle rajavartiolaitoksen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tunnustuksena erityisistä ansioista ansioristi voidaan antaa erikoistunnuksella varustettuna.
Rajavartiolaitoksen tehtävässä surmansa saaneen lähiomaiselle voidaan luovuttaa ansioristi tai ansiomitali muistona säilytettäväksi.
Rajavartiolaitoksen ansioristin ja ansiomitalin antaa sisäasiainministeri rajavartiolaitoksen päällikön esityksestä. Ansioristin ja ansiomitalin ohella annetaan omistuskirja.
12 § Ansioristin ja ansiomitalin muoto
Rajavartiolaitoksen ansioristi valmistetaan vihreästä emalista ja kullatusta metallista. Risti on läpimitaltaan 40 millimetriä. Etupuolella on ristikuvion keskellä rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristiin kuuluu 32 millimetrin levyinen nauha, jossa on oranssin värisellä pohjalla kaksi tummanvihreätä raitaa kapeiden valkoisten juovien välissä.
Ansiomitali valmistetaan hopeoidusta metallista. Etupuolella on kohokuvana rajavartiolaitoksen ansioristin kuva ja takasivulla kohokirjoitus "Rajavartiolaitos". Pyöreän ansiomitalin halkaisija on 30 millimetriä. Ansiomitaliin kuuluu samanlainen nauha kuin 1 momentissa tarkoitettuun ansioristiin.
Erityistunnustuksena annetun ansioristin nauhassa on 12 millimetrin korkuinen kullatusta metallista valmistettu rajavartiolaitoksen tunnuskuva. Ansioristin sijasta kannettavassa nauhalaatassa rajavartiolaitoksen tunnuskuvan korkeus on 9 millimetriä.
13 § Ansioristin ja ansiomitalin kantaminen
Rajavartiolaitoksen ansioristiä ja ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan.
4 luku Erinäiset säännökset
14 § Tarkemmat määräykset
Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä ansioristin ja ansiomitalin antamisen perusteista.
15 § Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.