Valtioneuvoston asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004

1 § (29.12.2022/1366)Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta

Yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita.

Tutkintotoimikunta voi asettaa jaostoja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) 13 §:n 3 momentissa tarkoitettuja oikaisuvaatimuksia koskevien päätösten valmistelua varten, kielikohtaisten kysymysten valmistelua varten ja tarvittaessa muita asioita varten. Jaostoon nimitetään puheenjohtaja ja enintään neljä muuta jäsentä. Jaostojen jäsenet voivat olla tutkintotoimikuntaan kuulumattomia.

Tutkintotoimikunnan ja sen jaostojen hallinnolliset tehtävät hoidetaan Opetushallituksessa virkatyönä. (4.6.2026/474)

2 § (4.6.2026/474)Tutkintotoimikunnan tehtävät

Tutkintotoimikunnan tehtäviä ovat ainakin seuraavat yhteiskunnan tai tutkinnon suorittajan kannalta merkittävät tutkintojärjestelmään liittyvät asiat:

1) käsitellä valmistavasti yleisten kielitutkintojen perusteet;

2) käsitellä valmistavasti asiat, jotka koskevat uusien kielien liittämistä tutkintojärjestelmään tai siitä poistamista; ja

3) tehdä aloitteita tutkintojärjestelmän kehittämiseksi.

Tutkintotoimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen ja toimittaa sen Opetushallitukselle.

3 § Tutkintotoimikunnan kokoukset

Tutkintotoimikunta ja jaosto kokoontuvat puheenjohtajan tai tutkintotoimikunnan puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään puolet jäsenistä sitä vaatii.

4 § Tutkintotoimikunnan päätöksenteko

Tutkintotoimikunta ja jaosto on päätösvaltainen kun puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan lukien, on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

5 § (4.6.2026/474)Kielitutkintojen osakokeet

Yleisten kielitutkintojen kunkin tutkintotason tutkinto sisältää seuraavat osakokeet, jotka voi suorittaa yhdessä tai erikseen:

1) puheen ymmärtäminen;

2) puhuminen;

3) tekstin ymmärtäminen;

4) kirjoittaminen.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, viittomakielten tutkinnoissa voi kullakin taitotasolla suorittaa seuraavat osakokeet:

1) viittomakielen ymmärtäminen;

2) viittomakielen itsenäinen tuottaminen;

3) viittomakielinen keskustelu.

6 § (29.12.2022/1366)Sopimus tutkinnon järjestämisestä

Tutkinnon järjestämistä koskevasta sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

1) kielet, joissa tutkintoja järjestetään;

2) tutkintotasot, joilla tutkintoja järjestetään;

3) tutkintojen järjestämispaikkakunnat;

4) tutkintojen järjestämiseen liittyvä yhteistyö muiden järjestäjien kanssa;

5) aika, jonka kuluessa tutkintosuoritukset on toimitettava arviointiin;

6) tutkintoihin liittyvän tiedotuksen ja neuvonnan järjestäminen;

7) testimateriaalin käsittelystä huolehtiminen;

8) tutkintotilaisuuden valvonnasta huolehtiminen;

9) velvollisuus ilmoittaa Opetushallitukselle vilpillisestä menettelystä ja järjestyksen rikkomisesta tutkintotilaisuudessa.

7 § (4.6.2026/474)Tutkintosuoritusten arvioijat

Arvioijarekisteriin merkittävältä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.

Lisäksi perus- ja keskitason tutkintojen arvioijalta vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot tai vastaavat opinnot sekä ylimmän tason tutkintojen arvioijalta vähintään syventävät opinnot tai vastaavat opinnot tutkintokielessä.

Erityisestä syystä rekisteriin voidaan merkitä myös se, jolla on arvioitava tutkintokieli äidinkielenään, korkeakoulututkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto, hyvä perehtyneisyys arvioitavan kielen opetuksesta ja kielitaidon testauksesta sekä Opetushallituksen hyväksymä arvioijakoulutus.

8 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.