Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten lainanoton rajoista ja ehdoista (21 / 2003, muutoksineen)
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä säädetään valtion liikelaitoksista 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1185/2002) 5 §:n 3 ja 4 momentin nojalla:
1 §
Tätä asetusta sovelletaan lainanottoon niissä valtion liikelaitoksissa, joihin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002) .
2 §
Liikelaitos saa ottaa lainaa valtion liikelaitoksista annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti seuraavin ehdoin ja rajoituksin:
1) lyhytaikaista lainaa saa yleensä käyttää vain maksuvalmiuden hoitoon;
2) ilman erityistä syytä lyhytaikaista lainaa ei tule käyttää sellaisen käyttöomaisuuden hankkimisen rahoittamiseen, jonka taloudellinen käyttöaika on vähintään kolme vuotta, tai muihin tähän verrattaviin pitkävaikutteisiin menoihin;
3) pitkäaikaista lainaa saa ottaa vain investointeja ja muita pitkävaikutteisia menoja varten sekä käyttöpääoman pysyvän lisätarpeen rahoittamiseksi;
4) ulkomaanrahan määräistä lainaa saa ottaa vain valtiovarainministeriön suostumuksella;
5) lainaa ei saa ottaa suoraan yleisöltä joukkovelkakirjoilla.
3 §
Liikelaitoksen ottamista pitkäaikaisista lainoista ja sen antamista pitkäaikaisista takauksista peritään valtiolle takausmaksu valtion takauksista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (20/2003) mukaisesti.
4 §
Liikelaitoksen tulee toimittaa lainanotostaan ja veloistaan sekä myöntämistään takauksista Valtiokonttorille sen tarvitsemat tiedot.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.