Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta (1330 / 2002, muutoksineen)

Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.

Ansiopäiväraha voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana.

Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä kulukorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.

Muutosturvarahan hakijan on esitettävä selvitys työsuhteen päättymispäivästä sekä annettava muut muutosturvan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Muutosturvarahan maksaja voi edellyttää työtodistuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.

Liikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.

Liikkuvuusavustuksen maksamiseen sovelletaan 1 §:n 1 momenttia. (30.4.2026/331)

Jollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tai 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla:

Jos työstä kieltäytymisen ajankohdaksi katsottavia tilanteita on useampia kuin yksi, kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sinä 1 momentissa tarkoitettuna päivänä, joka on ajallisesti aikaisin.

Jollei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan laiminlyöneen hakea työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan merkityn työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymispäivänä.

Jos työnhakija on hakenut työtä ja työnhakuvelvollisuuden tarkastelujakson päättymisen jälkeen omalla menettelyllään aiheuttaa sen, ettei työnhaku johda työllistymiseen, hänen katsotaan laiminlyöneen työnhakuvelvollisuutensa sinä päivänä, jona menettely tapahtui. (29.12.2016/1543)

Viimeisimmän työsuhteen päiväpalkka määritellään jakamalla työsuhteen palkka siihen sisältyvillä työpäivillä. Päiväpalkkaa määritettäessä kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän viisi työpäivää ja kalenterikuukauteen 21,5 työpäivää. Työpäiviksi ei kuitenkaan lueta niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa työstä työnantajasta aiheutuneesta työn keskeytyksestä tai työttömyysturvalain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta tältä ajalta palkkaa.

Jos viimeisin työsuhde on kestänyt yli 12 kuukautta, päiväpalkka lasketaan vähintään työssäoloehtoa vastaavalta ajalta.

8 § on kumoutunut, ks. L 1311/2019. (28.12.2017/1156)

Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä ansiopäivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään: (30.4.2026/331)

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus ansiopäivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien. (30.4.2026/331)

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen ansiopäivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut ansiopäivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen ansiopäivärahan saajana. (30.4.2026/331)

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.

Työtulona pidetään sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Kansaneläkelaitoksen on kuukausittain viimeistään kymmenen pankkipäivää ennen ennakon maksupäivää ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle se ennakko, joka Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan tarvitaan seuraavan kuukauden aikana maksettavien liikkuvuusavustusten maksamiseen.

Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon 1 momentin mukaisen ennakon edeltävän kuukauden toiseksi viimeisenä pankkipäivänä. Poikkeuksellisissa tilanteissa ennakon maksupäivää voidaan siirtää aikaisemmaksi tai myöhemmäksi.

Tiettynä kuukautena maksetun 1 momentissa tarkoitetun etuuden määrän kattamiseksi maksetun ennakon ja toteutuneen etuusmenon erotus otetaan huomioon maksukuukautta seuraavan kolmannen kuukauden ennakkoa määritettäessä.

Kansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:n mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun ansiopäivärahaan. Laskuun tulee liittää työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.

Kansaneläkelaitoksen on tilitettävä Työllisyysrahastolle työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:ssä ja työttömyyskassalain (603/1984) 25 ja 25 a §:ssä tarkoitettu kunnan maksama rahoitusosuus:

Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan ansiopäivärahan perusosaan suorittaa ja Kansaneläkelaitoksen edelleen Työllisyysrahastolle tilittää.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998) .

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.