Valtioneuvoston aset… (1225 / 2002, muutoksineen)

Voimassa

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225 / 2002, muutoksineen)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetun alueiden kehittämislain (602/2002) nojalla:

1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Alueiden kehittämislaissa (602/2002) tarkoitettuja alueellista kehittämistukea ja perusrakenteen investointitukea myönnettäessä noudatetaan sen lisäksi, mitä alueiden kehittämislaissa säädetään, tätä asetusta.

2 § Määritelmä

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tässä asetuksessa tarkoitetaan Euroopan yhteisön rakennerahastoilla Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa.

2 luku Tuen käyttö

3 § Alueellinen kehittämistuki

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Avustusta voidaan myöntää:

1) alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin;

2) kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin;

3) muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi;

4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;

5) ohjelmien toteuttajille alueiden kehittämislain 14 §:ssä tarkoitettujen ohjelmien hallinnointiin, joka voi käsittää ohjelmien hallintorakenteiden ja ohjelma-alueen toimijoiden välisen yhteistyön edistämistä.

Maakunnan liitto voi käyttää alueellista kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin.

Avustusta 1 momentin mukaan voidaan myöntää maakunnan kehittämisrahasta tai Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavasta valtion rahoitusosuudesta.

4 § Alueellisen kehittämistuen hyväksyttävät kustannukset

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Alueellisen kehittämistuen hyväksyttäviä kustannuksia ovat seuraavat kohtuulliset kustannukset:

1) asiantuntija- ja koulutuspalvelujen hankintamenot;

2) henkilöstön palkka- ja matkamenot;

3) kehittämishankkeesta välittömästi aiheutuvat muut eritellyt toteuttamismenot;

4) kehittämistoiminnan kannalta välttämättömän käyttöomaisuuden hankintameno;

5) jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut luontoissuoritukset;

6) arvonlisävero, jos tuen saaja esittää hyväksyttävän selvityksen siitä, että hänellä ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan.

5 § Perusrakenteen investointituki

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Perusrakenteen investointitukea voidaan myöntää Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista perusrakennetta koskeviin investointeihin silloin, kun kansallinen julkinen rahoitusosuus tulee kokonaan kunnilta.

Ennen tuen myöntämistä maakunnan liiton tulee tarvittaessa pyytää lausunto asianomaiselta valtion viranomaiselta.

6 § Perusrakenteen investointituen hyväksyttävät kustannukset

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Investointituen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

1) käyttöomaisuuden hankinnasta aiheutuvat menot;

2) käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät henkilöstön palkkamenot;

3) hankkeeseen välittömästi liittyvät muut eritellyt toteuttamismenot.

7 § Hankintaan liittyvät hyväksyttävät kustannukset

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Hankinnassa, joka täyttää julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) säädetyt edellytykset, noudatetaan laissa ja sen nojalla säädettyä hankintamenettelyä. Muissa hankinnoissa on pyydettävä tarpeen mukaan tarjouksia niin, että voidaan varmistaa hankkeen kustannusten kohtuullisuus.

8 § Luontoissuoritukset

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Hankkeen omarahoitusosuus voi muodostua myös työstä tai tuotantopanoksista ( luontoissuoritus). Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka taikka tuotantopanosten osalta palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Luontoissuorituksesta on pidettävä kirjanpitoa, josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahamäärä. Luontoissuorituksen rahallinen arvo ja laskentaperusteet hyväksytään tukipäätöksessä.

Luontoissuorituksen arvo voi olla enintään puolet omarahoitusosuudesta.

3 luku Tuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

9 § Tuen saajat

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tuen saajalla tulee olla riittävät taloudelliset ja muut edellytykset toteuttaa hanke.

10 § Tuen hakeminen

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tukea on haettava tuen myöntäjän sitä varten vahvistamalla lomakkeella. Tukea koskevassa hakemuksessa on oltava ainakin kuvaus hankkeen liittymisestä alueiden kehittämislain 3 luvussa tarkoitettuihin ohjelmiin, hanketta koskevat hanke- ja rahoitussuunnitelma, kustannusarvio sekä hankkeesta aiheutuvat hakijan arvioimat vaikutukset. Lisäksi hakemuksesta on käytävä ilmi hankkeeseen saatu tai haettu muu julkinen tuki. Hakijan on myös erikseen ilmoitettava viimeisen kolmen vuoden aikana saama vähämerkityksinen tuki.

11 § Hakuaika

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia voidaan hakea jatkuvasti, ellei tuettavaa hanketta koskevassa ohjelma-asiakirjassa toisin määrätä tai ellei ohjelman täytäntöönpanosta vastaava toimielin toisin päätä.

12 § Kirjanpitovelvollisuus

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tuen myöntämisen ehtona on, että tuen saaja pitää tuettavan hankkeen osalta erillistä kirjanpitoa. Jos hanke sisältyy tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaan pitämään kirjanpitoon, on tuen saaja pidettävä hankkeesta erillistä pääkirjanpidossa olevaa tilinpitoa niin, että sen valvominen on vaikeudetta mahdollista.

13 § Tuen määrä

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Alueellisena kehittämistukena myönnettävän tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista kuitenkin niin, että kehittämishankkeeseen sisältyvän käyttöomaisuuden osalta tuen enimmäisosuus on 50 prosenttia. Hankkeen kokonaisrahoitukseen nähden arvoltaan vähäisiin kone- ja laitehankintoihin myönnettävän tuen enimmäismäärä on kuitenkin 70 prosenttia.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetun perusrakenteen investointituen enimmäismäärä on 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

Erityisen painavista syistä voidaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettu 70 prosentin enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.

14 § Tukipäätös

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin tuen saaja, hanke, johon tuki myönetään, tuen enimmäismäärä, erikseen mahdollinen EY:n ja kansallinen osuus sekä prosentteina että euroina, hyväksyttävät kustannukset, tarvittaessa niiden jakautuminen, tuen myöntämisen ehdot, maksatuksen ajoittuminen, sen ehdot ja menettely sekä tuen takaisinperimistä koskevat ehdot. Tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hylkäävä päätös on perusteltava.

15 § Tuen maksaminen

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tuen maksamista koskevaan hakemukseen tulee liittää erittely hankkeesta aiheutuneista menoista ja rahoituksesta sekä hankkeen etenemisestä. Erittelystä tulee käydä ilmi menojen yhteys kirjanpitoon. Loppuerän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntäneelle viranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta ja varojen käytöstä sekä rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.

16 § Ennakko ja sen maksaminen

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Hankkeelle voidaan myöntää ennakkoa, jos sen myöntäminen on välttämätöntä hankkeen toteuttamiselle.

Ennakon suuruus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta. Ennakkoa tulee hakea erikseen ja sen tarve tulee perustella. Ennakkoa ei voida maksaa julkisoikeudelliselle yhteisölle, ellei siihen ole erityisiä syitä.

Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran.

4 luku Erinäiset säännökset

17 § Ohjausryhmä

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Kehittämishankkeen ja tarvittaessa muun hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan valita ohjausryhmä, jonka tuen myöntäjä hyväksyy. Tuen hakija voi tehdä esityksen ohjausryhmän kokoonpanosta. Ohjausryhmään tulee kuulua riittävä määrä asiantuntijoita sekä rahoittajien edustajia.

Ohjausryhmässä käsitellään hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan tukea myöntäneelle viranomaiselle. Tuen saaja ei voi siirtää ohjausryhmälle vastuutaan hankkeen toteuttamisesta tai tuen käytöstä.

18 § Asiakirjojen säilytysvelvollisuus

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä siten kuin kirjanpitolaissa säädetään.

Euroopan yhteisön rakennerahastoista rahoitettavien tukien osalta kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto käsittäen muistiinpanot, tositteet ja muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on kuitenkin säilytettävä ainakin siihen saakka, kun kolme vuotta on kulunut ajankohdasta, jolloin Euroopan yhteisöjen komissio on suorittanut ohjelman loppumaksun.

Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto sekä muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä niin, että ne ovat vaikeudetta tarkastettavissa.

19 § Tuen seuranta

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Maakunnan liiton tulee seurata avustettavien hankkeiden toteutumista ja ylläpitää sisäasiainministeriön ohjeiden mukaista seurantarekisteriä. Rakennerahastovarojen seurannan osalta noudatetaan lisäksi, mitä EY:n lainsäädännössä säädetään.

20 § Voimaantulo

🇫🇮 Avaa kopio
🇸🇪 Avaa ruotsinkielinen kopio

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Ennen asetuksen voimaatuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.