Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tukijärjestelmästä ja siihen liittyvästä kesannoinnista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta (354 / 2001, alkuperäinen)
Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
3 § Tukeen oikeuttavat kasvit
Peltokasvien tukijärjestelmän mukaista pinta-alaan perustuvaa tukea maksetaan peltokasviasetuksen 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä asetuksen liitteessä I määritellyille tukijärjestelmään kuuluville viljoille, öljykasveille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, kuitupellavalle ja -hampulle sekä säilörehunurmelle. Lisäksi tukea maksetaan peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoidulle alalle.
4 § Satotasot
Peltokasvituen määrittelevänä satotasona käytetään viljoille, valkuaiskasveille, öljypellavalle, säilörehunurmelle, kuitupellavalle ja -hampulle sekä kesannolle A-tuotantoalueella 3,4 tonnia hehtaarilta, B―C1 -tuotantoalueella C1 -tuotantoalueen saaristoa lukuun ottamatta 2,8 tonnia hehtaarilta ja C1 -tuotantoalueen saaristossa sekä C2―C4 -tuotantoalueella 2,3 tonnia hehtaarilta.
5 a § Poikkeukset vuoden 1991 viljelyvaatimukseen vuonna 2001
Vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 on voimassa, mitä peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (204/2001) säädetään.
9 § Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa
Peltokasvit ja säilörehunurmi, joille tukea haetaan, on kylvettävä ja säilytettävä paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti, siten kuin soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa säädetään. Kylvämättömien päisteiden jättäminen ei kuulu peltokasvitukeen oikeuttavien peltokasvien ja säilörehunurmen tavanomaiseen viljelytapaan. Viljelyn tarkoituksena tulee olla korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen.
Paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu:
1) tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus;
2) tasaisen itämisen mahdollistava kylvö;
3) alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö;
4) alueelle soveltuvan, määrältään ja laadultaan riittävän siemenmäärän käyttö; sekä
5) tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu.
Peltokasvitukeen oikeuttavien viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvaksi voidaan hyväksyä kylvön yhteydessä aluskasvien eli yksi- tai monivuotisten nurmiheinäkasvien, apilan, virnan, sinimailasen taikka vuohenherneen kylvö seuraavasti:
1) viljelyn pääasiallisena tarkoituksena on peltokasvin sadon tuottaminen eikä nurmen perustaminen tai tukikelvottoman kasvin viljely;
2) tukikelpoisen peltokasvin siemenmäärä ja viljelytiheys ovat sellaiset, että kasvustosta voitaisiin saada paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukainen, puhtaana viljellyn peltokasvin jyväsato;
3) peltokasvitukeen oikeuttamattoman kasvin siemenmäärä on niin alhainen, että tukikelvoton kasvi ei kasva peltokasvikasvuston läpi (esimerkiksi vilja olisi voitava korjata puimalla niin, että tukikelvotonta kasvia ei korjata);
4) peltokasvitukeen oikeuttamattoman kasvin satoa ei korjata peltokasvin korjuun yhteydessä.
Virnaa, sinimailasta ja vuohenhernettä voidaan kylvää vain luonnonmukaisesti viljellyille lohkoille typensidontatarkoituksessa, jos tila kuuluu luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (346/2000) tarkoitettuun luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään.
12 a § Kuituhampun ja -pellavan hyväksytty siemen
Tukeen oikeuttavista kuitupellavan ja -hampun lajikkeista säädetään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 1 kohdassa. Kuituhampun lajiketta osoittavat asiakirjat on toimitettava peltokasvitukihakemuksen liitteenä tai viimeistään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa säädettynä ajankohtana ja säädetyn mukaisena asiakirjana toimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Jos kuituhampun vakuustodistus kohdentuu usealle hakijalle eli saman siemensäkin siemeniä on käytetty usean tukea hakevan viljelijän kylvöissä, yhden viljelijän on toimitettava alkuperäinen vakuustodistus. Liitteenä on oltava selvitys, josta ilmenee muiden kuituhampun tukea hakeneiden viljelijöiden nimet ja tilatunnukset. Muiden kuituhampun tukea hakeneiden viljelijöiden on toimitettava allekirjoitettu valokopio alkuperäisestä vakuustodistuksesta.
Kuitupellavan osalta hyväksytään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi jäsenvaltion tunnustamaksi asiakirjaksi alkuperäisen vakuustodistuksen ohella hakijan allekirjoittama valokopio varmennetun siemenen ostokuitista ja vakuustodistuksesta tai omaa siementä käytettäessä hakijan allekirjoittama kopio aiempana vuonna käytetyn varmennetun siemenen ostokuitista ja vakuustodistuksesta. Nämä asiakirjat on toimitettava peltokasvitukihakemuksen liitteenä tai viimeistään soveltamisasetuksen 7 a artiklan 2 kohdassa säädettynä ajankohtana toimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Kuituhampun ja -pellavan alkuperäiset ostokuitit ja vakuustodistukset on säilytettävä hakuvuoden ja kolmen seuraavan kalenterivuoden ajan.
12 b § Kuituhampun vähimmäiskylvömäärä
Soveltamisasetuksen 7 a artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kuituhampun vähimmäiskylvömäärä on 30 kiloa hehtaarilta.
Kylvömäärä on ilmoitettava peltokasvitukihakemuksessa ja tätä myöhemmistä kylvöistä kylvöalailmoituksessa.
12 c § Kuituhampun korjuulupa
Kuituhampun korjuu on mahdollista sitten, kun soveltamisasetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty tarkastusvelvollisuus on täytetty.
Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa tarkastusvelvollisuuden täyttymisestä ja korjuuluvan antamisesta aikaisintaan kunkin vuoden syyskuussa maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikön Internet-sivuilla osoitteessa http://www.mmm.fi/maa-talous/tukijarjestelmat/tukipolitiikkayksikko/ .
21 § Kasvipeitteiset non food -kesannot
Non food -kesantojen hoidossa noudatetaan, mitä raaka-aineasetuksessa säädetään.
Suomessa ei sovelleta peltokasviasetuksen 6 artiklan 3 kohdan toista alakohtaa, joka mahdollistaa kansallisen lisätuen perustettaessa biomassan tuottamiseen tarkoitettujen monivuotisten kasvien viljelmiä. Myöskään raaka-aineasetuksen 3 artiklan 4 kohtaa eli hakijan mahdollisuutta polttaa sellaisenaan lämmitystarkoituksessa tai jalostaa tilallaan non food -kesannon raaka-aine biokaasuksi ei sovelleta.
Non food -tarkoitukseen tuotetun hampun korjuu on mahdollista sitten, kun raaka-aineasetuksen 21 a artiklassa säädetty tarkastusvelvollisuus on täytetty. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa tarkastusvelvollisuuden täyttymisestä ja korjuuluvan antamisesta aikaisintaan kunkin vuoden syyskuussa maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksikön Internet-sivuilla osoitteessa http://www.mmm.fi/maatalous/tukijarjestel-mat/tukipolitiikkayksikko/ .
25 § Kylvö kesantolohkolle heinäkuun 15 päivästä alkaen
Kesantolohkolle, lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettuja kesantoja, voidaan kylvää heinäkuun 15 päivästä alkaen sellaisten kasvien siemeniä, joiden sato voidaan korjata seuraavana vuonna. Lisäksi avo- tai sänkikesanto voidaan päättää kylvämällä kesannolle heinäkuun 15 päivästä alkaen ympäristönsuojelusyistä yksi- tai monivuotista nurmiheinäkasvia, jota ei korjata kylvövuonna ja joka muokataan maahan mahdollisimman myöhään syksyllä tai seuraavana keväänä. Kylvämistä edeltävät toimenpiteet, kuten muokkaus ja lannoitus, voidaan aloittaa ennen heinäkuun 15 päivää kylvettäessä seuraavan vuoden sadonkorjuuta varten.
Jos kesantolohkolle on perustettu 19 §:ssä tarkoitettu kasvipeitteinen riistalaidun tai horisontaalipäätöksen 7 §:ssä tarkoitettu kasvipeitteinen kesanto, kesantolohko on säilytettävä soveltamisasetuksen 19 artiklan 2 kohdassa säädetyn kesantokauden loppuun saakka kasvipeitteisenä.
27 § Velvoitekesannon toteuttaminen erityisalueilla
Maatalouden ympäristötuen 20-vuotisia erityisympäristötukisopimusaloja tai Euroopan yhteisön pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitettyjä aloja voidaan ilmoittaa kesannoksi enintään tilan kesantovelvoitteen verran, siten kuin peltokasviasetuksen 6 artiklan 8 kohdassa säädetään.
28 a § Maaseutuelinkeinoviranomaiselle toimitettavia ilmoituksia
Toimivaltaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettava kirjallisesti, muualla säädettyjen ilmoitusten lisäksi, tarvittaessa seuraavat ilmoitukset:
1) seoskasvustoina perustettujen viherkesantojen ja säilörehunurmen, lukuun ottamatta puhtaita nurmiheinäkasvien seoksia, siemenmäärät sekä kasvuston perustamisvuosi peltokasvitukihakemuksen jättämisen yhteydessä ja tätä myöhemmistä kylvöistä kylvöalailmoituksen jättämisen yhteydessä;
2) ilmoitus tukiehtojen täyttymättömyydestä, siten kuin yhteisön säädöksissä edellytetään;
3) lupahakemus kesannon sallitusta kesantoaikaisesta muusta kuin maataloudellisesta käytöstä ennen suunnitellun käytön aloittamista.