Valtioneuvoston aset… (725 / 2000, alkuperäinen)

Voimassaolo ei tiedossa

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 ja 67 §:n muuttamisesta (725 / 2000, alkuperäinen)

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä,

54 §

Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on 10 899 markkaa, muun papin 9 317 markkaa sekä diakonin ja kanttorin 8 325 markkaa. Kirkkoherran peruspalkka kuukaudessa on kuitenkin 11 222 markkaa, jos seurakunnassa on useampia papin virkoja. Jos seurakunnassa on useampia kokoaikaisia papin virkoja ja yksi kokoaikainen kanttorin virka, kanttorin peruspalkkaa korotetaan 3,13 prosentilla. Kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä korottaa kirkkoherran peruspalkkaa enintään 11 222 markkaan, muun papin peruspalkkaa enintään 9 970 markkaan sekä diakonin ja kanttorin peruspalkkaa enintään 8 765 markkaan kuukaudessa viranhoitoa edistävästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Jos seurakunnassa on useampia papin virkoja, kirkkoherran peruspalkkaa voidaan mainitun tutkinnon perusteella korottaa enintään 11 812 markkaan.

Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä on enintään 2 000 henkeä, korotetaan kanttorin ja muun papin kuin kirkkoherran peruspalkkaa 1,41 prosentilla. Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää 3 000 henkeä, korotetaan kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää 10 000 henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,64 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 pro- sentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla.

67 §

Seurakunnan palveluksessa olevalla papilla, diakonilla ja kanttorilla on oikeus saada lomanmääräytymisvuoden palveluksen perusteella kirkollishallituksen hyväksymänä aikana vuosilomaa samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehillä. Oikeus kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on kuitenkin vain sellaisella papiston jäsenellä ja kanttorilla, joka on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi seurakunnan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jolla on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Kirkollishallitus voi erityisistä syistä oikeuttaa papiston jäsenen ja kanttorin lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin valtion virkamiesten vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta.