Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista (1148 / 2000, muutoksineen)

Jalometallituotteista annettua lakia ja tätä asetusta ei sovelleta:

Käytettäessä metallista tai muusta materiaalista valmistettuja osia jalometallituotteessa, on pysyvällä merkinnällä osoitettava, mitkä osat eivät ole leimattavaa jalometallia. Merkintä tehdään kyseiseen osaan, jos se on mahdollista. Jos merkintää ei teknisesti voida käyttää, on muiden osien selvästi erotuttava tuotteen leimattavasta jalometallista ja oltava nähtävissä.

Leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia ei saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Muusta metallista tai materiaalista valmistettuja osia voidaan käyttää jalometallituotteessa ilman erillistä merkintää, jos se on perusteltua valmistuksen teknisistä syistä tai jotta tuote vastaisi käyttötarkoitustaan.

Eri jalometalliosista koostuva jalometallituote leimataan jalousasteeltaan alimman jalometallin pitoisuusleimalla. Jos tuotteessa olevien jalometalliosien värit erottuvat selvästi toisistaan, voidaan tuote tai sen osat leimata myös kunkin jalometallin omalla pitoisuusleimalla. Luonnossa muodostunutta kultahippua voidaan käyttää leimaamattomana jalometallituotteessa riippumatta sen pitoisuudesta ja erottumisesta selvästi leimattavasta jalometallista.

Ruokailuvälineen tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun kädensijan kiinnittämiseen tai täyttämiseen voidaan perustellusta syystä käyttää leimattavan pitoisuuden alittavaa jalometallia, metallia tai muuta materiaalia. Valmistajan on kuitenkin kirjallisesti esitettävä perustelut sekä kuvattava tuotteen rakenne ja materiaalit.

Edellä 1 momentissa mainittua sovelletaan myös kynttilänjalan tai vastaavan tuotteen levymäisestä jalometallista valmistetun jalkaosan painon lisäämiseen.

Edellä 1 momentissa mainittu kirjallinen seloste voi joko seurata tuotetta tai olla helposti saatavilla myyntipaikasta.

Käytettävien juotteiden tulee olla samaa pitoisuutta ja jalometallia kuin juotettava osa seuraavin poikkeuksin:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua niukkapitoisempaa juotetta saa käyttää vain sen verran kuin juottamiseen on tarpeen eikä sitä saa käyttää jalometallituotteen vahvistamiseen, täyttämiseen tai painon lisäämiseen.

Pinnoitetun jalometallituotteen pitoisuusleima ilmaisee pinnoitteen alla olevan jalometallin ja sen pitoisuuden. (23.4.2026/306)

Jalometallituotteessa ei saa käyttää metallista tai muusta materiaalista valmistettuja jalometallilla pinnoitettuja osia.

Tarkastuslaitoksen tarkastusleima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaneen tarkastuslaitoksen. Tarkastusleima joko lyödään tai merkitään laserilla jalometallituotteeseen. (16.6.2004/534)

Tarkastusleima muodostuu kruunusta sydämen muotoisella pohjalla, jossa on aaltokuvio. Leimassa voi lisäksi olla tarkastuslaitoksen yksilöivä tunnus. Valvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta tarkastusleiman.

CCM-leima on jalometallituotteiden tarkastuksesta ja leimauksesta tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 17/1975, jalometallisopimus ) määritelty yhteinen tarkastusleima, joka ilmaisee, että jalometallituote täyttää jalometallisopimuksen ehdot.

Nimileima ilmaisee jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan toiminnanharjoittajan. Nimileiman on oltava iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Kirjasinmallin on oltava selkeä ja kirjaimien erillään toisistaan ja samankokoisia.

Pitoisuusleima ilmaisee 12 §:ssä määritetyllä tavalla jalometallin ja numeroin sen puhtaan osuuden tuhannesosina seoksen massasta.

Vuosileima ilmaisee tuotteen valmistusvuoden ja muodostuu kirjaimesta A, B, C, D, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, X, Y tai Z jota seuraa numero tai luku. Kirjaimia käytetään järjestyksessä yksi kutakin vuotta kohden ja kirjaimeen liitetty numero ilmaisee kuinka monetta kertaa kirjainsarjaa käytetään. Vuosileima A ilmaisee vuotta 1810 ja Y8 vuotta 2000.

Paikkakuntaleima ilmaisee jalometallituotteen valmistuspaikkakunnan. Paikkakuntaleiman pohjamuoto on vaakunamuoto. Paikkakuntaleiman hyväksyy kunnan hakemuksesta valvontaviranomainen.

Jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja.

Muussa kuin jalometallituotteessa ei saa olla tässä asetuksessa tarkoitettuja leimoja tai niiden kanssa erehdyttävästi yhdennäköisiä muita leimoja. Nimileima on kuitenkin sallittu, jos tuotteesta käy selvästi ilmi, ettei kyse ole jalometallituotteesta.

Jalometallituotteessa saa olla tässä asetuksessa tarkoitettujen leimojen lisäksi muissa valtioissa käytettäviä leimoja.

Mitä 1 - 3 momentissa säädetään, ei sovelleta 14 a §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Tarkastuksen ja leimauksen jälkeen jalometallituotetta ei saa käsitellä siten, että tarkastusleiman ominaispiirteet muuttuvat. Käsittely ei myöskään saa heikentää tässä luvussa tarkoitettujen leimojen luettavuutta.

Pitoisuusleimassa sallittuja pitoisuutta osoittavia lukuja ovat platinatuotteelle 500, 600, 850, 900, 950, 990 ja 999, kultatuotteelle 375, 417, 585, 750, 800, 916, 990 ja 999, palladiumtuotteelle 500, 850, 950, 990 ja 999 sekä hopeatuotteelle 800, 830, 835, 925, 958, 990 ja 999. Pitoisuusleimassa ei saa käyttää muita lukuja.

Jalometallituotteen jalometalli ilmaistaan pitoisuusleimassa jalometallin kemiallisella tunnuksella tai pitoisuusleiman pohjamuodolla. Jos pitoisuusleiman pohjamuoto poikkeaa 3 momentissa säädetystä, jalometallituotteessa on käytettävä kemiallista tunnusta.

Platinalle käytetään kemiallista tunnusta Pt, kullalle Au, palladiumille Pd ja hopealle Ag. Kemiallinen tunnus voi sijaita erillään pitoisuusleiman luvusta.

Käytettäessä pohjamuotoa on platinan pitoisuusleiman oltava kärjellään olevalla vinoneliön muotoisella pohjalla, joka on makaavassa asennossa. Kullan pitoisuusleiman on oltava soikealla pohjalla. Palladiumin pitoisuusleiman on oltava nelikulmion muotoisella pohjalla, jossa pohjasivun pituus on kaksinkertainen muiden sivujen pituuteen verrattuna. Hopean pitoisuusleiman on oltava suorakaiteen muotoisella pohjalla.

Jalometallituotteen jalometallin ilmaiseminen voi vaatia lisäleimaamisen valmiiseen tuotteeseen. Lisäleiman voi jättää pois, jos tuote leimaamisesta vaurioituisi tai leimaaminen ei tilanpuutteen vuoksi olisi mahdollista.

Jalometallituotteen pitoisuuspoikkeamaa alaspäin ei sallita.

Kulta-, platina- ja palladiumtuote, jonka jalometalliseoksesta valmistetun osan massa on alle 1 gramman, sekä hopeatuote, jonka vastaava massa on alle 10 grammaa, voidaan saattaa markkinoille ilman säädettyjä leimoja.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tuote leimataan, on siinä oltava vähintään pitoisuusleima. Pitoisuusleimasta ei tarvitse käydä ilmi jalometallia 12 §:ssä säädetyllä tavalla. (23.4.2026/306)

Jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tällöin tuotteen pitoisuus tulee 11 §:stä poiketen kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti.

Jalometallituotteen vaatimustenmukaisuudesta vastaava voi tarkastuttaa jalometallituotteen tarkastuslaitoksessa. Todettuaan tarkastuksessa, että jalometallituote on vaatimusten mukainen, tarkastuslaitos varmentaa tuotteen tarkastusleimalla. (16.6.2004/534)

Jos tuote on sellainen, että se leimaamisesta vaurioituisi tai sen arvo alenisi, tarkastuslaitoksella on oikeus antaa kirjallinen todistus vaatimusten täyttymisestä. (16.6.2004/534)

Jalometallituote voidaan lisäksi varustaa CCM-leimalla, kun tuote täyttää jalometallisopimuksessa jalometallituotteille asetetut ehdot. (23.4.2026/306)

Tarkastuslaitoksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

Tarkastuslaitoksen hyväksymistä koskeva hakemus on toimitettava valvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää 16 §:ssä säädettyjen vaatimusten täyttymistä osoittavat asiakirjat, joihin sisältyy mittatekniikan keskuksen tai sitä vastaavan organisaation antama todistus tai lausunto taikka muu valvontaviranomaisen riittäväksi katsoma todistus tai lausunto vaatimusten täyttymisestä.

Varmistettuaan, että asetetut vaatimukset täyttyvät, valvontaviranomainen hyväksyy laitoksen tässä asetuksessa tarkoitetuksi tarkastuslaitokseksi.

Jos tarkastuslaitos käyttää ulkopuolisia testaus-, tarkastus- ja muita palveluja, tarkastuslaitoksen on huolehdittava, että ulkopuolinen palvelun suorittaja täyttää 16 §:ssä tarkastuslaitokselle säädetyt vaatimukset.

Tarkastuslaitoksen on annettava vuosittain kertomus toiminnastaan valvontaviranomaiselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa annetut valvontaviranomaisen hyväksynnät ja päätökset jäävät sellaisenaan voimaan.

Ennen asetuksen voimaantuloa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Wienin sopimuksen (SopS 17/1975) jäsenvaltiossa valmistettujen, tarkastettujen ja laillisesti leimattujen jalometallituotteiden markkinoille saattaminen ja myynti on sallittua sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään. (16.6.2004/534)