Valtioneuvoston päätös pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (512 / 1999, muutoksineen)

Kustannusten korvaamisen piiriin kuuluvat:

Mitä tässä asetuksessa säädetään pakolaisesta, sovelletaan myös 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun henkilöön.

Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. (15.7.2004/664)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa 3–5 §:ssä tarkoitetut korvaukset kunnalle, joka on laatinut tai sitoutuu laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 7 §:ssä tarkoitetun maahanmuuttajien kotouttamisohjelman.

Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 2 300 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6 845 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta.

Kunnalle, joka on antanut 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettua kotoutumistukea tai toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettua toimeentulotukea, korvataan siitä aiheutuvat kustannukset kolmelta vuodelta.

Lisäksi kunnalle korvataan pakolaiselle annetusta paluumuuttoavustuksesta aiheutuvat kustannukset.

Erityiskustannuksina 1 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden osalta voidaan korvata:

Edellä 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut kustannukset voidaan korvata vain siltä osin kuin niitä ei makseta 3 §:ssä tarkoitettuna laskennallisena korvauksena ja korvaamisesta on erikseen sovittu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken. (29.12.2009/1783)

Edellä 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetut kustannukset voidaan korvata vain siltä osin kuin niitä ei makseta 3 §:ssä tarkoitettuna laskennallisena korvauksena ja korvaamisesta on erikseen sovittu työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja kunnan kesken.

Korvausaika alkaa henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä.

Suomessa syntyneen lapsen korvausaika lasketaan lapsen äidin korvausajan alkamisesta.

Korvausten piiriin kuuluu entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttanut ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella oleskeluluvan saanut henkilö ja sellainen entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttanut henkilö, joka on ollut Suomen kansalainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen tai isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen, sekä hänen Suomeen muuttanut perheenjäsenensä.

Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin.

Kunnalle, joka antaa 8 §:ssä tarkoitetulle henkilölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettua kotoutumistukea tai toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea, voidaan korvata siitä aiheutuvat kustannukset puolelta vuodelta.

Jos kunta järjestää henkilön toimeentulon sen vuoksi, että henkilö ei maahanmuuttoon liittyvän asemansa takia voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta, voidaan kunnalle korvata siitä aiheutuvat kustannukset enintään viideltä vuodelta.

Kunnalle voidaan lisäksi korvata 8 §:ssä tarkoitetun henkilön sairauden tai vamman edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat huomattavat kustannukset enintään viideltä vuodelta. Kustannusten korvaamisesta sovitaan erikseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunta voivat sopia Suomen sodissa vuosina 1939–1945 vapaaehtoisina palvelleiden entisen Neuvostoliiton alueelta olevien henkilöiden ja heidän aviopuolisoidensa terveydentilan tulotarkastuksesta, asumisesta, toimeentulon turvaamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta enintään viideltä vuodelta.

Sisäasiainministeriö voi osoittaa kunnan, jonka kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen.

Korvausaika alkaa henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä.

Suomessa syntyneen lapsen korvausaika lasketaan lapsen äidin korvausajan alkamisesta.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset korvataan ulkomaalaislaissa tarkoitettua kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön osalta kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän on poistunut maasta.

Tilapäistä suojelua saavien vastaanoton kustannukset korvataan ulkomaalaislaissa tarkoitettua tilapäistä suojelua saavan henkilön osalta kunnes hänelle on myönnetty jatkuva oleskelulupa tai hän on poistunut maasta.

Valtio korvaa vastaanotosta aiheutuvat kustannukset myös ajalta, jonka 1 ja 2 momentissa tarkoitetun oleskeluluvan saanut kuuluu vastaanoton piiriin asumisensa ja toimeentulonsa järjestämistä varten. (2.6.2005/373)

Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Sopimukseen on sisällytettävä vastaanottokeskustoiminnan ja järjestelykeskustoiminnan ohjausta, valvontaa, korvausten määräytymisperusteita ja korvausten maksuaikoja koskevat määräykset. Lisäksi on sovittava menettelytavoista vastaanottokeskusta laajennettaessa, supistettaessa tai lakkautettaessa.

Korvausten piiriin kuuluu maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu henkilö.

Kunnalle voidaan 3 a luvun 14 a §:ssä tarkoitettujen henkilöiden osalta korvata ne kustannukset, jotka aiheutuvat ihmiskaupan uhrin asemasta johtuvien erityistarpeiden vuoksi järjestettävästä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelusta, henkilön turvallisuuden takaamisesta ja tulkkipalvelusta tai muun uhriasemaan liittyvän erityistarpeen vuoksi järjestettävästä palvelusta tai toimenpiteestä.

Korvattavista kustannuksista päätettäessä otetaan huomioon ihmiskaupan uhrien auttamisesta kunnan sosiaali- ja terveystoimelle aiheutuva taloudellinen rasitus.

Maahanmuuttoviraston on pyydettävä ihmiskaupan uhrien auttamisesta huolehtivan vastaanottokeskuksen johtajan lausunto siitä, ovatko korvauksena haettavat kustannukset aiheutuneet ihmiskaupan uhrin asemasta johtuvien palvelujen ja toimenpiteiden järjestämisestä. Muilta osin korvausasiassa menetellään siten kuin 5 luvussa säädetään. (29.12.2009/1783) (28.12.2006/1458)

Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 5 luvun mukaan määrätyn edustajan palkkio ja edustamisesta aiheutuvat kulut voidaan korvata sisäasiainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Tässä päätöksessä tarkoitetun toiminnan kustannukset korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa korvaukset kunnalle kunnan hakemuksen perusteella.

Luvussa 2 tarkoitetut korvaukset maksetaan toimintavuotta seuraavana kalenterivuonna.

Maahanmuuttovirasto korvaa täysimääräisesti turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

Maahanmuuttovirasto maksaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun alaikäisen edustajan palkkion ja edustamisesta aiheutuvat kulut hakemuksesta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 a §:ssä tarkoitetun alaikäisen edustajan palkkion ja edustamisesta aiheutuvat kulut hakemuksesta.

Jollei tässä päätöksessä tarkoitettuja korvauksia ole haettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, minä toiminta on tapahtunut, korvausta ei makseta, jos pätevää syytä viivästymiseen ei näytetä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja 14 b tai 18 §:n mukaan maksetun korvauksen osalta Maahanmuuttovirasto voi määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos:

Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Maahanmuuttoviraston päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on tehtävä viimeistään viidentenä kalenterivuonna sen toimintavuoden päättymisestä, jolta korvaus on maksettu.

Paluumuuttoavustusasiassa noudatettavasta menettelystä säädetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 4 ja 8 a §:ssä.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1999.

Tällä päätöksellä kumotaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 23 päivänä joulukuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös (1607/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa pakolaisten vastaanoton piiriin tulevien henkilöiden osalta laskennalliset korvaukset määräytyvät kuitenkin mainitun pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun valtioneuvoston päätöksen 14 §:n mukaan.

Henkilöihin, jotka ovat saaneet ulkomaalaislain 20 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla oleskeluluvan painavan humanitaarisen syyn perusteella ja heidän perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneisiin perheenjäseniinsä sovelletaan, mitä tässä päätöksessä säädetään pakolaisesta.

Tällä päätöksellä kumotaan eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamisesta 5 päivänä joulukuuta 1990 annettu valtioneuvoston päätös (1054/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen 1 päivää elokuuta 1996 Suomeen muuttaneiden henkilöiden kuulumisesta kustannusten korvaamisen piiriin noudatetaan kuitenkin mainitun eräiden Suomeen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen 1 §:ää.