Asetus vapaasta sivistystyöstä (805 / 1998, muutoksineen)

Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen yhtenä opiskelujaksona järjestämän koulutuksen vähimmäispituus on 10 opetustuntia. Opiskelujakson opetus on jaettava vähintään kahdelle peräkkäiselle päivälle siten, että sitä annetaan keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.

Kansanopiston ja valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen opetussuunnitelmaan perustuvaan etäopetukseen ja työssäoppimiseen tulee liittyä yksi tai useampi vähintään 10 opetustuntia kestävä lähiopetusjakso. Lähiopetusjaksoon sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään opiskelujaksosta. Lähiopetusjaksoa koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa kansanopiston järjestämässä etäopetuksessa tai työssäoppimisessa yksittäisen henkilön laitoksessa olon tai erityisen terveydellisen syyn vuoksi.

Kansanopiston tai liikunnan koulutuskeskuksen ja työnantajan välisessä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava:

Opiskelijaviikoksi katsotaan kansanopistossa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso kansanopistossa, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä. Lähiopetusta korvaavassa etäopetuksessa ja työssäoppimisessa opiskelijaviikoksi katsotaan opetussuunnitelman perusteella arvioitu opiskelijan 40 tunnin ohjattu työmäärä.

Opiskelijavuorokaudeksi katsotaan valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa sellainen yhden opiskelijan vuorokauden pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä.

Jos etäopetuksen antaminen ei ole kansanopiston tai valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, oppilaitoksen valtionosuuden perusteena käytettäviä opiskelijaviikkoja tai opiskelijavuorokausia laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä otetaan huomioon yhteensä enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä. Työssäoppimisen opiskelijaviikoista tai opiskelijavuorokausista otetaan kuitenkin huomioon enintään 20 prosenttia oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen tai opiskelijavuorokausien määrästä.

Opiskelijapäiväksi katsotaan yhden opiskelijan vähintään neljä tuntia kestävä opiskelujakso alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa.

Kansanopiston opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan opistossa asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikkojen osalta 30 prosentilla.

Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 32 prosentilla ja 97 prosentilla jos mainittu koulutustehtävä on pääasiallinen.

Jos osa kansanopiston koulutustehtävää on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä, opiskelijaviikon yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen osalta 26 prosentilla.

Opiskelijaviikoksi katsotaan Snellman-korkeakoulu-nimisessä oppilaitoksessa sellainen yhden opiskelijan viiden työpäivän pituinen opiskelujakso, jona aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Tätä lyhyemmät ja pitemmät opiskelujaksot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.

Jos 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen koulutustehtävään kuuluu erityisenä koulutustehtävänä steinerpedagoginen opettajankoulutus, yksikköhintaa korotetaan tämän koulutuksen opiskelijaviikkojen osalta 20 prosentilla.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 7 a luvussa tarkoitetun oppivelvollisille suunnatun koulutuksen oppimateriaalilisä on 6,90 euroa opiskelijaviikkoa kohti.

Opintokerholla tarkoitetaan vähintään viiden 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamaa itsenäisesti opiskelevaa ryhmää, joka työskentelee vähintään 10 opintokerhotunnin verran ja joka on ilmoittautunut opintokeskukseen sen antamien ohjeiden mukaisesti. Opintokerho valitsee keskuudestaan ohjaajan.

Opintokerhotunteja ei oteta huomioon opintokeskuksen valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävinä opetustunteina.

Opintokeskuksen on annettava vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 b §:ssä tarkoitetusta koulutus- tai opintokerhotuen maksamisesta järjestölle ja itsenäiselle opintokerholle tosite, josta ilmenee, että tuki on peräisin opintokeskuksen saamasta valtionosuudesta valtion talousarvion momentilta. Tositteesta on lisäksi ilmettävä tuen saaja, käyttötarkoitus, määrä, mille varainhoitovuodelle tuki kohdentuu, sekä maksupäivä.

Puoluerahoitusvalvonnan piiriin kuuluvan järjestön tulee voida osoittaa kirjanpidostaan erikseen sellaisen opintotoiminnan, johon on saatu koulutus- tai opintokerhotukea opintokeskukselta, menot ja tulot sekä muun toimintansa menot ja tulot.

Liikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa. (13.10.2011/1073)

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

Laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 2 ja 4–6 momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien kirjanpidon mukaisista poistoista vähennetään niihin sisältyvänä arvonlisäverojen suhteellisena osuutena näiden yksityisten ylläpitäjien investointeihin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuna vuonna sisältynyt arvonlisäveron suhteellinen osuus. Arvonlisäverojen osuus otetaan huomioon laskettaessa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 13 a §:ssä tarkoitettuja arvonlisäverojen osuuksia yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien arvonlisäverottomista kustannuksista.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämislupaa tulee hakea viimeistään vuotta ennen oppilaitoksen toiminnan aloittamista. Asianomainen ministeriö voi ottaa käsiteltäväkseen myös myöhemmin tehdyn hakemuksen.

Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys sivistystarpeesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä.

Oppilaitoksen ylläpitäjän on vapaasta sivistystyöstä annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuina rahoituksen määräämiseksi tarvittavina ja toiminnan laajuutta koskevina tietoina toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle oppilaitoksen kalenterivuoden tuloja, kustannuksia ja suoritteita koskevat tiedot seuraavan kalenterivuoden aikana Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.