Asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta (209 / 1997, muutoksineen)

Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä.

Sen lisäksi, mitä valtakunnansyyttäjän tehtävistä ja toimivallasta säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa (199/1997) , valtakunnansyyttäjän tulee ylimpänä syyttäjänä edistää ja valvoa syyttäjäntoiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä joutuisuutta taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Valtakunnansyyttäjä määrää poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtavat syyttäjät ja heidän toimialueensa. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä yksittäistapauksessa myös muun syyttäjän johtamaan poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa. (21.11.1997/1017)

Valtakunnansyyttäjä huolehtii myös rangaistusmääräysasioiden valvonnasta ja päättää siitä johtuvista toimenpiteistä.

Valtakunnansyyttäjä vahvistaa syyttäjien palkkausjärjestelmästä tehdyn virkaehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien virkamiesten tehtävien vaativuustason ja suoritustason. (20.4.2006/270)

Virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. (1.2.2007/90)

Yksiköiden päälliköt määrää tehtäväänsä valtakunnansyyttäjä.

Valtakunnansyyttäjä ratkaisee virastossa käsiteltävät periaatteellisesti tärkeimmät ja laajakantoisimmat asiat. Hän voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka muu virkamies muuten saisi ratkaista.

Tehtävien jaosta valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken määrätään työjärjestyksessä. Apulaisvaltakunnansyyttäjän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii työjärjestyksessä määrätty valtionsyyttäjä.

Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin 1 momentissa mainitun asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtionsyyttäjä ei voi kuitenkaan antaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua syytemääräystä.

Virastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän lisäksi valtionsyyttäjiä.

Virastossa voi olla lisäksi muuta virkasuhteista henkilöstöä sekä erityistä tehtävää varten otettuja asiantuntijoita. (21.11.1997/1017)

Sen lisäksi, mitä laissa erikseen säädetään, valtionsyyttäjän tehtävänä on avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa valtakunnansyyttäjän antamien määräysten mukaisesti.

Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksista säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa.

Muihin virkoihin vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus. (21.11.1997/1017)

Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjän nimittämisestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virat täytetään haettavaksi julistamatta.

Viraston muut virkamiehet nimittää valtakunnansyyttäjä, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu muulle virkamiehelle.

Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itselleen ja myöntää apulaisvaltakunnansyyttäjälle virkavapautta 30 päivää kalenterivuodessa. Tätä pidemmäksi ajaksi virkavapauden myöntää oikeusministeriö ja yli vuoden ajaksi valtioneuvosto.

Valtionsyyttäjälle virkavapauden myöntää valtakunnansyyttäjä ja yli vuoden ajaksi oikeusministeriö.

Viraston työjärjestyksessä määrätään syyttäjälaitoksen ohjauksesta, viraston yksiköitten ja virkamiesten tehtävistä, sijaisista sekä asioiden valmistelusta ja siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Ennen valtakunnansyyttäjän antamien yleisten ohjeiden julkistamista ne on saatettava oikeusministeriön tietoon.

Paikallisten syyttäjäviranomaisten tulee viipymättä ilmoittaa virastolle yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista asioista valtakunnansyyttäjän määräämällä tavalla. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä ilmoitusvelvollisuudesta myös muissa asioissa.

Yleisille syyttäjille annetaan valtakunnansyyttäjänviraston vahvistama virkamerkki. Virkamerkki on pidettävä virantoimituksessa mukana ja vaadittaessa esitettävä.

Yhteistoiminnassa viraston ja sen henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 23 päivänä elokuuta 1985 annettu lääninsyyttäjäasetus (736/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Viraston virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi. Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 3 §:n mukainen toimivalta on oikeusministeriöllä.

Ne oikeuskanslerinvirastossa vireillä olevat asiat, jotka kuuluvat valtakunnansyyttäjän käsiteltäviin, siirretään oikeuskanslerin päätöksellä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Lääninsyyttäjän käsiteltävinä olevat asiat siirretään valtakunnansyyttäjänviraston käsiteltäviksi.