Koltta-asetus (133 / 1997, muutoksineen)

Kolttalain (253/1995) 10 §:ssä tarkoitettua asuntolainaa ja -avustusta voidaan myöntää riippumatta siitä, onko hakija perehtynyt ja kykenevä harjoittamaan kolttalain 3 §:ssä tarkoitettua yritystoimintaa. Liiiketoimintasuunnitelmaa ei vaadita asuntolainaa ja -avustusta myönnettäessä.

Tilaa ei saa, kolttalain 22 §:ssä tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta muodostaa henkilölle, joka itse tai jonka puoliso maansaantihakemuksen tekemisajankohtana on täyttänyt 50 vuotta. Mainitusta ikärajasta voidaan kuitenkin erityisestä syystä poiketa edellyttäen, että henkilö on enintään 55-vuotias.

Luonnollisen henkilön on tukea hakiessaan oltava 18 vuotta täyttänyt. Tukea voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle ainoastaan rakennuksen peruskorjaukseen ja vähäiseen laajentamiseen. Uuden asuinrakennuksen rakentamiseen tukea ei voida myöntää 60 vuotta täyttäneelle. Puolisoista otetaan huomioon nuoremman ikä.

Tukea ei saa myöntää eikä myönnettyä tukea maksaa, jos tuen tai sen maksun hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Tukea ei saa myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle. Vaikeuksissa olevalla yrityksellä tarkoitetaan kyseiseen tukeen sovellettavassa valtiontukea koskevassa komission asetuksessa ja komission suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (2014/C 249/01) tarkoitettua vaikeuksissa olevaa yritystä.

Jos tuen kohteena olevan tilan tai alueen yhteisomistajista ainakin yksi täyttää kolttalain 4 ja 5 §:ssä säädetyt edellytykset sekä omistaa tilasta tai alueesta vähintään kolmasosan, heille voidaan yhteisesti myöntää kolttalain mukainen tuki. Tällaisille henkilöille yksinäänkin voidaan myöntää kyseistä tukea, jos tilan tai alueen yhteisomistajat antavat siihen suostumuksensa. Jos kysymys on valtion toimesta suoritettavasta tienteko- tai vesihuoltotyöstä, tulee suostumuksen sisältää myös kiinteistön saattaminen panttivastuuseen syntyvästä lainasta tai valtion saamisesta.

Kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun pienyritystoiminnan laajentamisen yhteydessä voidaan myöntää kolttalain 10 §:ssä tarkoitettua investointilainaa vain edellyttäen, että siten saavutetaan tuettavan yritystoiminnan tarjoamien työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten oleellinen lisäys. Jos uudistettavan käyttöomaisuuden hankintaan on aikaisemmin myönnetty valtion varoista avustusta, lainaa tai korkotukea, lainaa voidaan myöntää vain työtilaisuuksien, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten lisäystä vastaavalta osalta.

Kolttalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun pienyritystoimintaan voidaan myöntää investointilainaa ja valtiontakausta, jos hakija täyttää kolttalain edellytykset ja samaan hankkeeseen myönnetään maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) mukaista tukea kolttalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti.

Asuntolainaa ja -avustusta voidaan myöntää myös muulle kuin yritystoimintaa harjoittavalle koltalle.

Asuntolainaa ja -avustusta voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen aikaan saamiseksi. Kyseistä tukea myönnettäessä on huomiota kiinnitettävä myös siihen, että asianomaisilla toimenpiteillä edistetään hyvää ympäristön laatua.

Asuntolainan ja -avustuksen avulla rakennettavassa ja laajennettavassa rakennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa olla enintään 160 neliömetriä ja kahden asunnon rakentamista ja laajentamisesta varten yhteensä enintään 200 neliömetriä. Erityisistä syistä voi laajennuksessa huoneistoala olla edellä mainittua jonkin verran suurempi. Peruskorjattavan asuinrakennuksen huoneistoala voi olla edellä sanottua suurempikin, mutta tuettavana huoneistoalana otetaan kuitenkin huomioon enintään 250 neliömetriä. Talousrakennuksen tuettava enimmäishuoneistoala on enintään 60 neliömetriä. Kalapirtin tuettava huoneistoala saa olla enintään 40 neliömetriä ja sen yhteyteen rakennettavan varaston enintään 10 neliömetriä.

Kolttalain 10 §:n mukainen valtionlaina ja avustus voivat yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa olla yhteensä enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Julkinen rahoitus ja korkotukilaina tai valtiontakauksen kohteena oleva muu laina eivät yhteensä saa ylittää 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Avustusten enimmäismäärät ovat:

Tukea koskevasta hakemuksesta voidaan pyytää Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto.

Lainan laina-aika on lainoituskohteesta riippuen seuraava:

Lainan ehtoja määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen kantokykyynsä vaikuttavat seikat.

Kolttalain 28 §:ssä tarkoitettu maansaantihakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalle lomakkeelle ja toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Maaseutuelinkeinopiirin on kolttalain 28 §:ssä tarkoitettujen hakemusten johdosta ryhdyttävä tarpeen mukaan toimenpiteisiin maan hankkimiseksi kyseisen lain tarkoituksiin.

Valtiolle ostettavan tai vaihdettavan omaisuuden hinnoittelee ja ostotarjouksen tekee maaseutuelinkeinopiiri, joka myös huolehtii kauppakirjan laatimisesta ja allekirjoittamisesta.

Ehdotuksen kolttalain 27 §:ssä tarkoitetuksi maan käyttöä koskevaksi suunnitelmaksi laatii tarvittaessa elinvoimakeskuksen määräyksestä elinvoimakeskuksen virkamies. Elinvoimakeskus voi antaa hänelle ohjeita siitä, mitä suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon.

Suunnitelmasta tulee ilmetä muodostettavat tilat, alueet ja muut etuudet, niiden mahdolliset saajat ja myyntihinnat maksu- ja muine luovutusehtoineen.

Milloin suunnitelmaa ei ole tarpeen laatia, tekee elinvoimakeskus myyntipäätöksen kolttalain 29 §:n mukaisesti.

Edellä 16 §:ssä tarkoitetun suunnitelmaehdotuksen laatimisen aloittamisesta on tiedotettava Inarin kunnassa yleisesti leviävässä sanomalehdessä sekä Inarin kunnassa kuntalain (410/2015) 108 §:n mukaisesti. Siitä on lisäksi ilmoitettava kirjeitse Inarin kunnalle sekä niille henkilöille, jotka ovat tehneet maansaantihakemuksen. Suunnitelmaa laadittaessa voidaan tarvittaessa pitää kokouksia.

Kokouksissa voidaan päättää muiden kokousten pitämisestä ja niiden ilmoittamisesta.

Elinvoimakeskuksen on ilmoitettava laaditusta suunnitelmaehdotuksesta todisteellisesti Inarin kunnalle ja kolttaneuvostolle sekä maan hakijoille. Jos alueella ei ole hyväksyttyä tai vahvistettua kaavoitusta, suunnitelmaehdotus on myös pidettävä Inarin kunnassa yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan sen jälkeen, kun nähtäville asettamisesta on ilmoitettu siten, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Suunnitelmaehdotukseen tyytymättömän asianosaisen tulee toimittaa kirjallinen muistutus suunnitelmaa vastaan elinvoimakeskukselle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.

Suunnitelman vahvistaa elinvoimakeskus. Jos omaisuutta on ehdotettu käytettäväksi muihin kuin tämän lain mukaisiin tarkoituksiin eikä elinvoimakeskuksella muualla laissa olevien säännösten nojalla ole oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, elinvoimakeskuksen on oman lausuntonsa kera siirrettävä suunnitelma tältä osin maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

Elinvoimakeskus päättää maansaantihakemuksen hylkäämisestä tai sen raukeamisesta, jos hakija ei ole noudattanut 17 §:n mukaisesti annettua kutsua tai ei täytä maan saannin edellytyksiä taikka hakija ei jatka maansaantihakemustaan. Elinvoimakeskuksen on ennen asian ratkaisemista vielä kuultava hakijaa, jollei kuulemista ole jo suoritettu suunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Kauppakirjat laatii ja allekirjoittaa valtion puolesta elinvoimakeskus.

Ostajan on allekirjoitettava kauppakirja elinvoimakeskuksen asettaman 30 vuorokauden pituisen määräajan kuluessa uhalla, että elinvoimakeskus voi katsoa oikeuden ostamiseen rauenneeksi.

Muuhun kuin kolttalain tarkoituksiin luovutettavan omaisuuden osalta kauppakirjan laatii ja allekirjoittaa valtion puolesta elinvoimakeskus, jos se on vahvistanut maan käyttöä koskevan suunnitelman tai muutoin päättänyt luovutuksesta. Muutoin sanotuista toimenpiteistä huolehtii maa- ja metsätalousministeriö.

Jos ennen kauppakirjan allekirjoittamista havaitaan hinnan määräämisessä sattuneen laskuvirheen tai muun erehdyksen, elinvoimakeskus vahvistaa hinnan uudelleen. Milloin kysymys on maa- ja metsätalousministeriön vahvistamasta maan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, vahvistaa hinnan maa- ja metsätalousministeriö. Jos laskuvirhe tai muu erehdys on vähäinen, se voidaan jättää oikaisematta.

Elinvoimakeskus tai, jos kysymys on maa- ja metsätalousministeriön vahvistamasta maan käyttöä koskevasta suunnitelmasta, maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa niin ikään hinnan uudelleen, jos tilan tai alueen arvo on olennaisesti muuttunut hinnan määräämisen jälkeen eikä kauppakirjaa ole vielä allekirjoitettu.

Mitä 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin myös luovutettavien osuuksien ja oikeuksien osalta.

Elinvoimakeskuksen on huolehdittava siitä, että valtionlainoilla ja myyntihintasaamisilla on riittävät vakuudet. Elinvoimakeskus myös palauttaa vakuudet kiinteistön omistajalle valtionlainan ja myyntihintasaamisen tultua loppuun maksetuksi.

Elinvoimakeskuksen on ilmoitettava kolttalain nojalla tapahtuneista kiinteän omaisuuden luovutuksista, mukaan luettuna myös sanotun lain ulkopuolisiin tarkoituksiin tapahtuneet luovutukset, viipymättä Maanmittauslaitokselle.

Kolttatilan ja lisäalueen säännönmukaisin maksuehdoin perittävän myyntihinnan takaisinmaksuaika on vähintään viisi ja enintään 25 vuotta. Myyntihinta voidaan, jos se katsotaan maan saajan taloudellinen asema huomioon ottaen tarpeelliseksi, antaa kokonaankin velaksi säännönmukaisin maksuehdoin.

Myyntihinnan takaisinmaksuaikaa määrättäessä on otettava huomioon asianomaisen henkilön varallisuus, tulot, perhesuhteet, lähiajan investoinnit ja muut hänen taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat.

Kolttalain mukaisten valtion myyntihintasaamisten lyhennykset ja korot peritään takaisin siten, että lyhennyksen ja koron yhteismäärä on puolivuosittain suunnilleen yhtä suuri tai yhtä suurin puolivuotislyhennyksin. Lyhennykset ja korot erääntyvät maksettaviksi kunkin huhti- ja lokakuun viimeisenä päivänä. Saamisen korko on suoritettava kunkin lainaerän nostopäivästä lukien, jollei kolttalain 14 §:stä muuta johdu.

Jollei yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) mukaisesta tuomioistuimen päätöksestä muuta johdu, mainitussa menettelyssä sovittujen helpotusten lakattua valtion myyntihintasaaminen ja valtionlaina erääntyvät tässä pykälässä säädetyin tavoin. Sovittaessa ensiksi mainitun lain 97 §:ssä tai viimeksi mainitun lain 78 §:ssä tarkoitetusta järjestelystä on valtion myyntihintasaamisen ja valtionlainan erääntymisjaksoihin sovellettava tämän pykälän säännöksiä.

Valtion myyntihintasaaminen on 29 §:ssä tarkoitetut maksuhelpotukset mukaan lukien maksettava takaisin valtiolle kolttalain 30 §:n 1 momentissa säädetyssä ajassa, jollei yrityssaneerauksesta tai yksityishenkilön velkajärjestelystä muuta johdu.

Valtionlainojen, myyntihintojen sekä kustannusosuuksien lyhennysten ja korkojen maksuunpanossa, kannossa ja tilittämisessä noudatetaan, mitä eräiden valtion rahasaamisten maksuunpanosta, kannosta ja tilittämisestä annetussa asetuksessa (559/1967) säädetään siinä mainittujen saamisten osalta. Kantoviranomaisena toimii kuitenkin Valtionkonttori

Velallinen ja Valtiokonttori voivat sopia valtion myyntihintasaamisen takaisinmaksuajan lyhentämisestä sekä ylimääräisen lyhennyksen maksamisesta ja niiden vaikutuksesta erääntyviin lyhennyksiin. Ylimääräisestä lyhentämisestä huolimatta on maksamattomalle pääomalle lasketut korkoerät suoritettava lyhentämistä seuraavina eräpäivinä.

Tilan tai sen osan luovuttanut henkilö voidaan vapauttaa vastaamasta lainasta tai valtion saamisesta edellyttäen, että luovutuksensaaja on jo ennestään ollut yhteisvastuussa lainasta tai saamisesta eikä vastuusta vapauttaminen vaaranna lainan tai saamisen takaisinmaksua.

Kolttalain mukaisten valtion myyntihintasaamisten loppuerien perimisessä noudatetaan, mitä eräiden valtion saamisten perimisessä kerta kaikkiaan annetussa laissa (682/1966) säädetään.

Hakijasta riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi voidaan valtion myyntihintasaamisen lyhennysmaksuille myöntää lykkäystä sekä korkovapautta enintään vuosi kerrallaan, yhteensä kuitenkin enintään kymmenen vuotta.

Lyhennysten lykkäys voidaan myöntää siten, että takaisinmaksuaikaa pidennetään lykkäysvuosien määrällä ja lykätyt lyhennyserät peritään yhtä monessa erässä takaisinmaksuajan päätyttyä. Myyntihintasaaminen on kuitenkin maksettava takaisin kolttalain 30 §:ssä säädetyn enimmäismaksuajan kuluessa.

Lyhennysten lykkäys voidaan myöntää myös siten, että lykkäysvuosien jälkeen maksettavia puolivuotis- tai lyhennysmaksuja tarkistetaan laina-aikaa muuttamatta.

Elinvoimakeskus myöntää hakemuksesta lykkäyksen ja korkovapauden Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen annettua hakemuksen johdosta lausunnon. (19.2.2026/130)

Elinvoimakeskus voi myöntää lykkäyksen ja korkovapauden määrätyillä ehdoilla tai peruuttaa myönnetyn helpotuksen, jos se katsoo siihen olevan lykkäyksen myöntämisehtojen mukaan syytä. (19.2.2026/130)

Jos sen tilan, jonka kuntoonpanoa varten investointi- tai asuntoavustus on myönnetty, omistaja vaihtuu töiden aloittamisen jälkeen, maaseutuelinkeinopiiri voi siirtää oikeuden maksamatta olevaan avustukseen uudelle omistajalle edellyttäen, että hän täyttää avustuksen myöntämiselle säädetyt edellytykset ja että kolttalain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa on annettu hänelle.

Sen lisäksi, mitä kolttalain 37 §:n 1 momentissa säädetään, elinvoimakeskus voi määrätä valtionlainan kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi: (19.2.2026/130)

Valtiokonttori voi lisäksi määrätä lainan kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi, jos koron tai lyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin 3 kuukautta erääntymispäivästä lukien. (16.5.2007/593)

Elinvoimakeskus voi irtisanoa valtion myyntihintasaamisen, kolttalain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettu kustannusosuus mukaan lukien, kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi soveltuvin osin samoin perustein kuin laina voidaan irtisanoa edellä 31 §:n 1 momentin 2, 4–6 ja 8–11 kohdan mukaan. Elinvoimakeskus voi irtisanoa saamisen kokonaan tai osaksi myös, jos tilalla tai lisäalueella olevia rakennuksia ei ole palovakuutettu täydestä arvostaan. Valtiokonttori voi lisäksi irtisanoa valtion myyntihintasaamisen noudattaen, mitä 31 §:n 2 momentissa säädetään.

Maaseutuelinkeinopiiri voi kolttalain 36 §:n 3 momentissa, 37 §:n 1 momentissa ja 39 §:ssä säädetyn lisäksi määrätä avustuksen maksettavaksi osaksi tai kokonaan takaisin soveltuvin osin samoin perustein kuin laina voidaan irtisanoa 31 §:n 1 momentin 1–5 ja 10–11 kohdan mukaan.

Kun laina, avustus tai valtion saaminen määrätään kokonaan tai osaksi takaisin maksettavaksi, on samalla päätettävä, onko maksettavaksi tuleva määrä suoritettava yhtenä tai useampana eränä, ei kuitenkaan yli kolmen vuoden maksuajalla.

Luottamusmiehen tulee huolehtia siitä, että varsinainen kyläkokous kutsutaan vuosittain koolle, kuitenkin viimeistään kunkin kalenterivuoden syyskuussa.

Vaatimus ylimääräisen kyläkokouksen koolle kutsumisesta on esitettävä kirjallisesti kolttien luottamusmiehelle. Luottamusmiehen on vaatimuksen saatuaan viipymättä kutsuttava ylimääräinen kyläkokous koolle.

Jollei kyläkokousta ole kutsuttu koolle tai jollei kokouksen pitämistä koskevaa vaatimusta ole voitu esittää luottamusmiehelle, varaluottamusmiehen tai kolttaneuvoston tulee kokousta vaatineiden kolttien pyynnöstä kutsua kyläkokous koolle.

Kutsu kyläkokoukseen on julkaistava vähintään seitsemän päivää ennen kokousta yhdessä koltta-alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja Inarin kunnassa kuntalain 108 §:n mukaisesti. Kyläkokous voi päättää, että kokouksesta ilmoitetaan muullakin tavoin.

Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä ne tärkeimmät asiat, joita kyläkokouksessa on tarkoitus käsitellä.

Kolttaneuvoston tehtävistä säädetään kolttalain 45 §:ssä.

Kolttaneuvoston kutsuu koolle luottamusmies.

Kolttaneuvostossa käsiteltävät asiat valmistelee kolttien luottamusmies.

Jos kyläkokouksessa tai kolttaneuvostossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisessa, päätetään asia äänestyksellä. Päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut. Vaalin osalta ratkaisee kuitenkin arpa.

Kolttien luottamusmiehen tehtävänä on:

Kolttaneuvostojen yhteinen kokous voi vahvistaa ohjesäännön, jossa annetaan tarkempia määräyksiä kolttien luottamusmiehen tehtävistä.

Luottamusmiesvaaliin voidaan panna ehdolle kolttalain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, jota vähintään viisi luottamusmiesvaalissa äänivaltaista henkilöä on kirjallisesti ehdottanut luottamusmieheksi. Ehdottajien on kirjallisesti ilmoitettava ehdokkaansa vaalilautakunnan puheenjohtajalle tai jäsenelle.

Luottamusmiesvaalin toimeenpanoa varten valitun vaalilautakunnan tehtävänä on:

Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas luottamusmieheksi, vaalilautakunta vahvistaa viipymättä ehdokkaan tulleen valituksi luottamusmieheksi. Vaalilautakunta ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti. Luottamusmiehen valinnasta on lisäksi tiedotettava siten, kuin kolttalain 50 §:ssä säädetään.

Kolttalain 36 §:ssä ja 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa, rajoituksista vapauttamista ja ennakkotietoa koskeva hakemus on toimitettava Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka lähettää sen oman lausuntonsa kanssa elinvoimakeskukselle. Hakemukseen on liitettävä tilan luovutuskirja alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä taikka luonnos luovutuskirjaksi.

Kun tila tai alue, jota rasittaa kolttalaissa tarkoitettu myyntihintasaaminen tai laina, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle eikä myyntihintasaamista tai lainaa määrätä maksettavaksi takaisin, elinvoimakeskus voi hakemuksesta siirtää myyntihintasaamisen tai lainan kokonaan tai osaksi luovutuksensaajan vastattavaksi.

Siirtoa koskevasta hakemusmenettelystä on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään. Hakemukseen liitettävään luovutuskirjaan tai sen luonnokseen tulee sisältyä luovutuksensaajan sitoumus siitä, että hän ottaa saamisen vastattavakseen.

Maanmittauslaitoksen on tehtävä elinvoimakeskuksen ilmoituksesta kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin asianomaisen tilan kohdalle merkintä siitä, että kolttalain nojalla muodostettu tila on sanotun lain 36 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen rajoitusten alainen.

Milloin elinvoimakeskus on kolttalain 36 §:n 2 momentin nojalla vapauttanut tilan tai sen osan sanotun lain mukaisista rajoituksista, on elinvoimakeskuksen ilmoitettava siitä edelleen Maanmittauslaitokselle kyseisiä rajoituksia koskevan merkinnän poistamiseksi kiinteistörekisteristä ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä tai merkinnän tekemiseksi tilan vapauttamisesta rajoituksista. Viimeksi mainittu on voimassa myös, milloin elinvoimakeskus on valtiolle takaisin tulleen tilan tai sen osan kohdalta päättänyt, että se käytetään muihin kuin kolttalain tai luontaiselinkeinolain tarkoituksiin.

Kolttalain 9 §:n 1 momentin 2, 3, 5 ja 6 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetun metsähallintoviranomaisen luvan tai suostumuksen antaa metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, jonka on tarvittaessa pyydettävä lausunto asianomaiselta kolttaneuvostolta.

Milloin kolttalain 67 §:ssä tarkoitettu omaisuus, joka on eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain 3 §:ssä tai 24 päivänä elokuuta 1984 annetun kolttalain (611/1984) 12 §:ssä säädettyjen rajoitusten alainen, vapautuu näiden säännösten mukaisesta käyttötarkoituksestaan, vapautuu se samalla myös sanotuista rajoituksista.

Maanmittauslaitoksen on elinvoimakeskuksen ilmoituksesta tehtävä asiasta merkintä kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin siten, kuin edellä 45 §:ssä säädetään.

Inarin kunnan Nitsijärvellä sijaitseva tonttialue rakennuksineen jää edelleen valtion omistukseen huoltotarkoituksia ja tilapäistä majoitusta varten.

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 1997.