Laki työsopimuslain 38 ja 42 §:n muuttamisesta (106 / 1996, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38 § Irtisanomisaika
Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:
1) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään viisi vuotta;
3) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta mutta enintään yhdeksän vuotta;
4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta mutta enintään 12 vuotta;
5) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta mutta enintään 15 vuotta; ja
6) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.
Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:
1) 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;
2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään kymmenen vuotta; ja
3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kymmenen vuotta.
42 § Irtisanominen työnteon keskeytyksen yhteydessä
Milloin lomauttaminen on tullut voimaan työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen lakkaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, lomautetulla työntekijällä on työsopimuksen irtisanoessaan oikeus saada korvaus irtisanomisajan palkan tai sen osan menetyksestä samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jollei työnantaja viikon kuluessa irtisanomisen toimittamisesta tarjoa työntekijälle työtä tai muusta ole sovittu.